Suomalaisen Työn Liiton kehittämä suomalaisen työn indikaattori osoittaa, että suomalainen työelämä on kehittynyt myönteisesti sekä yritysten että yhteiskunnan näkökulmasta. Yritysinvestointien määrä on kasvussa, ja suhdannenäkymät parantuneet. Samaan aikaan työntekijän näkökulmasta työelämän tilanne on heikentynyt. Kadottaako suomalainen työelämä tekijänsä?
Päivitetty Suomalaisen työn indikaattori tuo esille sekä positiivisia että negatiivisia lyhyen aikavälin kehityssuuntia suomalaisen työelämässä. Suomalaisen työn tila on edelleen selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa alempana. Huolestuttavin tulos on, että työntekijöiden tilanne ei ole pysynyt muun kehityksen mukana.
– Suomalaisen työn indikaattori osoittaa, että yrityssektorilla on nähtävissä valonpilkahduksia. Myös yhteiskunnan tasolla tilanne on kääntynyt nousuun. On kuitenkin huolestuttavaa, että työntekijöiden osalta tilanne on heikentynyt. Vaikka yhden vuoden perusteella ei kannata tehdä liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä, on erityisesti työntekijöiden osallistavuuteen tulevaisuudessa syytä kiinnittää huomiota, kommentoi Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala.
Työelämä kehittyy, entä sen tekijät?
Huolestuttavin tulos suomalaisen työn indikaattorin kehityksessä viimeisen vuoden aikana on työntekijänäkökulmaa luotaavien muuttujien heikentyminen. Tässä onkin suomalaisen työn tilan kannalta suuri paradoksi: miksi parantunut tilanne yhteiskunnallisella ja yritystasolla ei näy työntekijöiden hyvinvoinnissa?
Työntekijän näkökulmasta työelämän kehityksen positiivisia merkkejä ovat työntekijöiden tuottavuuden maltillinen kasvu sekä työntekijöiden parantuneet arviot omasta työllisyystilanteestaan. Sen sijaan työelämän osallistavuutta mittaavat muuttujat, kuten työssä oppiminen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet työnsä sisältöihin ja työtapoihin, heikkenivät.
– Viimeisen vuoden aikana suomalaisesta työelämästä on keskusteltu paljon ja se on ollut hyvin polarisoitunutta. Työntekijöille keskustelu on saattanut näyttäytyä ylhäältä alas sanellulta. Toivon, että keskustelussa voitaisiin siirtyä pohtimaan, miten voidaan luoda vuorovaikutusta yritysten sisällä, yritysten välillä sekä yritysten, yhteiskunnan ja työntekijöiden välillä, jatkaa Jokke Eljala.
Yrityssektorilla valonpilkahduksia
Yrityspuolen mittareissa talouden matalasuhdanne näkyy yhä selkeästi. Vaikka viime vuosina trendi yrityspuolella on ollut laskeva, vuonna 2015 vuosia kestänyt lasku kääntyi varovaiseksi nousuksi. Kaikki suomalaisen työn yritysnäkökulmaa luotaavat muuttujat ovat kuitenkin selvästi heikommalla tasolla aloitusvuoteen 2005 nähden. Yrityskentän suhdannenäkymät ja luottamus taloudelliseen kehitykseen ovat pitkän aikavälin keskiarvoja heikommalla tasolla, kuten ovat myös yritysten kannattavuus, vakavaraisuus ja tuloksentekokyky. Yritysten panostukset tutkimukseen ja kehitykseen sekä työllistämisodotukset ovat selvästi alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta aiemmin. Yrityssektorilla näkyy kuitenkin positiivisia merkkejä, kun kasvua on odotettavissa sekä investointien määrässä, että tutkimus- ja kehitystoiminnan panostuksissa.
Yhteiskunnan tasolla nousua kahden heikon vuoden jälkeen
Pitkällä aikavälillä kaikkein positiivisinta suomalaisen työn kehitys on ollut yhteiskunnan tasolla. Indikaattori osoittaa, että yhteiskunnan tasolla suomalaisen työelämän tila on nousussa kahden heikon vuoden jälkeen: tulosta nostivat suomen parantunut kilpailukyky suhteessa kilpailijamaihin, yritysten hyvät toimintaedellytykset sekä työtaisteluiden, työtapaturmien ja sairauspäivärahapäivien määrän lasku. Eläkkeelle siirtymisen keski-iän kasvu näkyi myös positiivisena muutoksena. Nousua hidastivat Suomen heikko BKT:n kasvuvauhti ja viennin matala taso vuonna 2015. Huolimatta vaikeista ajoista, suomalaisen työn tila yhteiskunnan näkökulmasta on aavistuksen verran korkeammalla tasolla kuin vuonna 2005.
Suomalaisen Työn Liiton kehittämä suomalaisen työn indikaattori tarkastelee suomalaisen työelämän tilaa yhteiskunnan, yritysten ja työntekijöiden näkökulmasta. Vuosittain päivittyvän indikaattorin ovat kehittäneet yhdessä Suomalaisen Työn Liitto ja Aula Research. Mittariston pohjana on käytetty useita eri tilastoaineistoja ja se pohjautuu 41 taustamuuttujaan.
Suomalaisen työn indikaattori on luettavissa Suomalaisen Työn Liiton verkkosivuilla: http://suomityo.fi/indikaattori_11_2016
Lisätietoja:
Jokke Eljala, tutkimuspäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, jokke.eljala@avainlippu.fi, 050 374 7410
Tero Lausala, toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto, tero.lausala@avainlippu.fi, 050 407 2623
Suomalaisen Työn Liitto on asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää suomalaisen työn arvostusta ja menestystä. Liitto hallinnoi suomalaisesta työstä kertovia merkkejä ja verkkopalveluita, tutkii suomalaisen työn nykytilaa ja tulevaisuutta. Liitolla on yli 2900 yritys- ja yhteisöjäsentä. Avainlippu on Suomessa valmistetuille tuotteille ja Suomessa tuotetuille palveluille myönnettävä alkuperämerkki. Avainlippua kantaa yhteensä yli 3200 tuotetta, tuoteryhmää tai palvelua. www.suomalainentyo.fi