Mökkeilyllä on paikallisesti suuri työllistävä merkitys. Lisäksi suomalaisten varallisuudesta merkittävä osa on sidottu mökkeihin. Niiden kunnosta ei kuitenkaan huolehdita samalla tavoin kuin kodeista. Lähes 40 prosenttia suomalaisista mökeistä on yli 50 vuotta vanhoja ja valtaosalla mökeistä on tarvetta korjauksille selviää Sinivalkoinen jalanjälki -mökkitutkimuksesta.
– Suomalaiset näkevät mökit ensisijaisesti vapaa-ajan viettopaikkoina, eikä niitä nähdä tai ajatella merkittävänä varallisuutena. Mökeissä on kuitenkin kansallisesti merkittävä omaisuus kiinni, joka uhkaa jäädä laiminlyödyksi. Rakentamisen ja remontoinnin lisäksi mökkeilyllä on myös laajempia taloudellisia vaikutuksia: mökkeilyn arvioidaan työllistävän 60 000 suomalaista ja lisäävän paikallisten palveluiden käyttöä. Haluammekin muistuttaa suomalaisia siitä taloudellisesta hyvästä ja työstä, jota suomalainen mökkikulttuuri luo, sanoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.
Suomalaiset ovat todellista mökkikansaa: jo pelkästään kesämökkejä on Suomessa yli 500 000 puhumattakaan vanhoista maatiloista ja mummonmökeistä, joita käytetään loma-asuntoina. Suomalaiset käyttivät mökkeilyyn vuonna 2014 arviolta yli kuusi miljardia euroa. Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan mökkitutkimuksen mukaan 44 prosenttia suomalaisista kotitalouksista omistaa mökin, joko oman tai yhteisen. Tutkimuksen mukaan myös 85 prosentilla mökeistä löytyy korjaustarpeita. Yleisimpiä korjausta kaipaavia kohteita mökeillä ovat laituri, sauna sekä rakennuksien ulkokatto ja ulkoseinät.
Yhä useammille mökki ei ole vain kesänviettopaikka
–Mökki ei ole nykyisin vain kesänviettopaikka, vaan jopa 36 prosenttia mökeistä on käytössä vuoden ympäri. Suomalaiset myös haluavat yhä useammin viettää mökeillään vapaa-aikaa ympäri vuoden, joka asettaa runsaasti vaatimuksia mökkien varustelutasolle, sanoo Lausala.
Mökkitutkimuksen mukaan iso osa suomalaisista mökeistä on vanhoja: 37 prosenttia mökeistä on rakennettu 1960-luvulla tai aiemmin ja 16 prosenttia 70-luvulla. Ikänsä vuoksi monet mökit kaipaavat kipeästi kunnostusta.
– Vuokraaminen on myös mökkien varustelutasoon vaikuttava ilmiö. Suomessa oman mökin tarjoaminen vuokralle on melko uusi asia. Tutkimuksen mukaan kiinnostus tähän on kuitenkin kasvamassa, sillä vain kolme prosenttia suomalaisista oli vuokrannut oman mökkinsä vuonna 2015, mutta kahdeksan prosenttia on kiinnostunut vuokraamaan mökkiään tulevaisuudessa. Samaan aikaan nuoret omistavat mökkejä vähemmän ja heitä mökkien vuokraaminen kiinnostaa. Suomalaista mökkeilyä markkinoidaan myös ulkomaille. Hyväkuntoisilla ja huolletulla mökeillä voi siis jatkossa olla kasvavaa kysyntää. Vuokraamisen lisääntyminen lisää taas remontointia ja varustelutason parantamista, mikä samalla nostaa mökin arvoa, Lausala sanoo.
– Itse tekemisen sijaan mökkien rakennus- ja kunnostustyöt teetetään yhä useammin ammattilaisilla. Tämä trendi näkyy mökkiläisille tarjottavien tuotteiden lisäksi palveluissa. Paikallisilta toimijoilta tehtävät hankinnat lisäävät myös alueen elinvoimaisuutta ja työllisyyttä, Rautia-ketjun ketjujohtaja Antti Ollila sanoo.
Tutkimuksen mukaan 18–34 -vuotiaat suhtautuvat mökin vuokraamiseen myönteisesti ja heistä 17 prosenttia on kiinnostunut mökin vuokraamisesta tulevaisuudessa.
Rautia on mukana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa, joka muistuttaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista maamme työllisyystilanteeseen. Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -mökkitutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2016 ja siihen vastasi 2222 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.
Milloin mökki on rakennettu?
- 1960-luvulla: 37 %
- 1970-luvulla: 16 %
- 1980-luvulla: 15 %
- 1990-luvulla: 14 %
- 2000-luvulla: 12 %
- 2010-luvulla: 5 %
Oletko kiinnostunut vuokraamaan mökkisi?
- Kyllä: 8 %
- Ei: 80 %
- EOS: 12 %
Lisätietoja:
Tero Lausala, toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto, p. 050 407 2623, tero.lausala@avainlippu.fi
Jokke Eljala, tutkimuspäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, p. 050 374 7410, jokke.eljala@avainlippu.fi
Antti Ollila, ketjujohtaja, Rautia-ketju, p. 050 552 6936, antti.ollila@kesko.fi
Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja muistuttaa jokapäiväisten ostopäätösten vaikutuksista Suomen työllisyyteen. Sinivalkoinen jalanjälki -tunnushelpottaa suomalaisten tuotteiden löytämisessä. Vuoden 2016 kampanjassa on mukana noin 50 yritystä sekä mm. Rautia-ketju. www.sinivalkoinenjalanjälki.fi