Suomalaisista kuluttajista reilu enemmistö valitsee kaupassa kotimaisen elintarvikkeen kun saatavilla on sekä suomalaisia että ulkomaisia tuotteita. Kotimaisuuden merkitys ei ole niin korostunut, kun ostolistalla on käyttö- ja sisustustavaroita. Aktiivisimmin kotimaisia tuotteita suosivat itäsuomalaiset, paljastaa Suomalaisen Työn Liiton tuore tutkimus.
Kuluttajien käyttötottumuksissa suhteessa kotimaisuuteen on nähtävillä alueellisia eroja. Itäsuomalaisista 71 prosenttia valitsee ruokakaupassa kotimaisen elintarvikkeen aina tai useimmiten, kun saatavilla on sekä kotimainen että ulkomainen vaihtoehto, kun taas Etelä-Suomessa vastaavan valinnan tekee vain hieman yli puolet kuluttajista (56 prosenttia). Keskimäärin 62 prosenttia suomalaisista valitsee aina tai useimmiten kotimaisen elintarvikkeen.
– Kulutustottumuksissa myös sukupuolten välillä on huomattavissa selkeä ero. Naiset (68 prosenttia) ostavat tutkimuksen mukaan miehiä (55 prosenttia) herkemmin suomalaisia elintarvikkeita, kertoo tutkimuspäällikkö Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitosta.
Käyttö- ja sisustustavaroita ostettaessa suomalaisuuden merkitys vähenee. Reilu kolmannes (37 prosenttia) suomalaisista valitsee aina tai useimmiten kotimaisen käyttötavaran tai sisustustuotteen, kun vaihtoehtona on myös vastaava ulkomainen tuote.
– Kuitenkin vain 9 prosenttia valitsee useimmiten ulkomaalaisen käyttötavaran tai sisustustuotteen, kun vaihtoehtona on myös vastaava kotimainen tuote, Eljala sanoo.
Kotimaisten kodin tavaroiden suosiminen on keskimääräistä yleisempää yli 65-vuotiaiden (61 prosenttia) ja itäsuomalaisten (47 prosenttia) keskuudessa.
Raha, saatavuus ja laatu esteinä suomalaisen suosimiselle
Kotimaisten tuotteiden ostamisen esteitä kartoitettaessa tutkimuksessa korostui rahankäyttö. Noin puolet kaikista vastaajista nimesi hinnan esteeksi suomalaisten tuotteiden suosimiselle. Hintatietoisuus painottui erityisesti nuorten tekemissä ruokaostoksissa. 16–24-vuotiaista peräti 73 prosenttia nimesi tuotteen hinnan esteeksi suomalaisten elintarvikkeiden ostamiselle.
Muita esteitä suomalaisten tuotteiden suosimiselle olivat tutkimuksen mukaan kotimaisten tuotteiden saatavuus ja niiden laatu.
– Tutkimuksen mukaan elintarviketuotteiden kotimaisuudella ei ole lainkaan merkitystä 9 prosentille suomalaisista kuluttajista. Kodin käyttötavaroita ostaessa 14 prosenttia kuluttajista ei pitänyt kotimaisuutta merkittävänä ostopäätöstä tehdessä, kertoo Eljala.
Suomalaisten tuotteiden suosimiselle on kuitenkin vankat kansantaloudelliset perusteet, sillä kotimaisiin tuotteisiin käytetyt eurot auttavat suoraan työllistämään suomalaisia.
– Elintarvikesektori tuo toimeentulon joko suoraan tai välillisesti lähes 300 000 ihmiselle, muistuttaa Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.
– Jos jokainen suomalainen ostaisi kuukaudessa 10 eurolla lisää suomalaisia tuotteita ja palveluita, syntyisi Suomeen vuosittain 10 000 uutta työpaikkaa.
Tiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan, suomalaisten kuluttajien suhdetta suomalaisiin tuotteisiin ja tuotemerkkeihin selvittäneeseen tutkimukseen. Taloustutkimuksen kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa 2014, ja siihen vastasi 1677 16–75-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.
Lisätietoja:
Jokke Eljala, tutkimuspäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, 050 374 7410, jokke.eljala@avainlippu.fi
Hanna Malinen, viestintäpäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, 050 369 4949, hanna.malinen@avainlippu.fi
Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja muistuttaa jokapäiväisten ostopäätösten vaikutuksista Suomen työllisyyteen. Sinivalkoinen jalanjälki -tunnus helpottaa suomalaisten tuotteiden löytämisessä. Koko vuoden 2014 kestävässä kampanjassa ovat mukana kaikki K-citymarketit, K-supermarketit, K-marketit, K-extrat, Anttilat, Kodin Ykköset sekä lähes 50 suomalaista elintarvikevalmistajaa ja käyttötavarateollisuuden yritystä. www.sinivalkoinenjalanjälki.fi
Suomalaisen Työn Liitto on asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää suomalaisen työn arvostusta. Liitto hallinnoi suomalaisen työn puolesta toimivia merkkejä ja verkkopalveluita sekä edistää innovointia ja yrittäjyyttä. Vuonna 1912 perustetulla liitolla on yli 2 400 yritys- tai yhteisöjäsentä. www.avainlippu.fi