Julkisia hankintoja tehdään Suomessa vuosittain noin 30 miljardin euron edestä ja niiden vaikutus yritystoiminnalle ja suomalaiselle työlle on monilla alueilla merkittävä. Julkisten hankintojen ongelmana on kuitenkin se, ettei hankintalaki anna riittävästi liikkumavaraa tilaajalle ja työkaluja esimerkiksi innovatiivisuuden ja kotimaisuuden painottamiseen. Myös hinta nähdään liian määräävänä tekijänä, jolloin esimerkiksi uudet, innovatiiviset ratkaisut tai paikalliset yritykset voivat jäädä kokonaan kilpailutuksen ulkopuolelle.
Ajankohtaista aiheesta: Innovatiiviset julkiset hankinnat
Innovatiiviset julkiset hankinnat
Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2016 kunnanvaltuutettujen, kuntien hankinnoista vastaavien virkamiesten sekä valtakunnan tason julkisten hankintojen asiantuntijoiden parissa kartoituksen julkisista hankinnoista Suomessa. Kartoituksessa selvitettiin muun muassa kuntien hankintastrategioiden sisältöjä, hankintakriteerien painoarvoja sekä innovatiivisten hankintamenettelyjen nykytilaa.
Miksi Suomessa pelätään hankkia kotimaista?
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kuntapäättäjät haluaisivat julkisissa hankinnoissa tukea kotimaisia ja paikallisia tuotteita huomattavasti nykyistä enemmän. Päättäjät pitävät hinnan painoarvoa julkisissa hankinnoissa liian korkeana ja sitä haluttaisiin siirtää nykyistä voimakkaammin tuotteiden ja palveluiden paikallisuuteen, kokonaistaloudellisuuteen ja työllistäviin vaikutuksiin.
Kunnilta puuttuu innovatiivisuus julkisista hankinnoista
Nykyisen hallituksen ohjelmassa on asetettu tavoite, jonka mukaan 5 % kaikista julkisista hankinnoista tulisi olla innovatiivisia hankintoja. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kuntapäättäjät eivät kuitenkaan näe oman kuntansa hankintojen olevan kovin innovatiivisia, mutta innovatiivisten hankintojen lisääminen ja hallituksen tavoite saavat vahvaa tukea kuntakentässä.