Työn tulevaisuus

Työ automatisoituu, mutta miten käy työn tekemisen?

Etlan tutkimuksen mukaan automatisaatio uhkaa viedä yli kolmanneksen työpaikoista Suomessa 10–20 –vuoden aikana. Erityisen uhattuja ovat vähemmän kolutusta saaneet ja yksityisellä puolella työskentelevät työntekijät. Ei ihme, että Evan Arvo ja asennetutkimuksessa: Neljäs Suomi neljä kymmenestä arveli ihmistyön korvaamisen koneilla ja automatisaatiolla johtavan pysyvään suurtyöttömyyteen. Kysymys kuuluukin, onko enää työtä tulevaisuudessa, mitä tehdä? Vai pitäisikö puhua työ jakautumisesta uudella tapaa tai miksi sitä pitäisi kutsua? Varmaan vain on, että muutos on jatkuvaa.

Ovatko suomalaisen työn perinteiset arvot murtumassa?

Suomalaisen Työn Liiton teettämän selvityksen mukaan suomalaisten työhön liittyvissä arvoissa korostuvat edelleen perinteiseksi mielletyt ahkeruus, vastuullisuus ja tunnollisuus. Työn arvopohjan muutoksissa on kuitenkin ennusmerkkejä murroksesta: jopa viidesosa tulevaisuuden työntekijöistä on hylkäämässä perinteiset vaihtoehdot työn ensisijaisina arvoina.

Kokeilukulttuuri koulutuksen keskiöön

Koulutus ja oppiminen ovat ennen näkemättömän muutoksen edessä. Muutokseen ajaa pääasiassa kaksi kehitystä: teknologian kehittyminen sekä voimakkaasti muuttuvat työelämän tarpeet. Tapahtumassa oleva iso muutos tarjoaa ennen kaikkea ennen hienoja mahdollisuuksia.

Revitäänkö tuottavuus selkänahasta?

Ei, se löytyy korvien välistä. Kaikki tietävät, että maailma muuttuu. Se muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan, huomenna vielä nopeammin. Kaikista maailmanhistorian tieteen tekijöistä kuulemma vielä puolet on elossa. Teknologian muutos on eri osa-alueilla eksponentiaalista, niiden vuorovaikutusalueilla eksponentti on vielä isompi. Kaiken tämän keskellä voi kuitenkin viihtyä, samalla kun osaamista, tuottavuutta ja elämää voi jatkuvasti parantaa – rennosti ja kaikesta nauttien.

Mielekäs työ tekijälle ja tuottava työ yhteisölle

Suomi tarvitsee lisää työtä. Hyvinvointimme vaatii kilpailukykyistä ja tuottavaa työtä, joka kannattelee elävää kotimarkkinaa ja pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Työ määritellään tulevan 20 vuoden aikana uudelleen – muutos on laajuudessaan verrattavissa teolliseen vallankumoukseen, joka synnytti nykyisen käsityksemme työstä ja sen rakenteet. Mikä on arvojen ja yksilön merkitys tulevaisuuden työssä?

Work in Finland under change

Työelämän murros näkyy suomalaisten suhtautumisessa työelämään ja uusiin teknologioihin. Suomalaiset uskovat teknologian mullistavan tulevaisuuden työelämän, mutta mullistuksen vaikutus omaan työhön pelottaa. Toisaalta teknologiassa nähdään myös mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntyyn. Yli 80 prosenttia suomalaisista uskoo teknologian korvaavan ihmisten tekemää työtä ja 27 prosenttia pelkää oman työnsä kärsivän teknologiasta.

Teknologian hyödyt jakavat suomalaisia

Suomalaiset uskovat teknologian mullistavan tulevaisuuden työelämän, mutta mullistuksen vaikutus omaan työhön pelottaa. Toisaalta teknologiassa nähdään myös mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntyyn, käy ilmi Suomalaisen Työn Liiton teettämästä kyselytutkimuksesta.

Nuoretko laiskoja vai työtä arvostavia ja ahkeria?

Suomalaisen työelämän murros näkyy jokaisella työpaikalla. Teknologia myllää kokonaisia toimialoja uuteen uskoon. Samaan aikaan muun muassa ikärakenteen muutos on johtamassa tilanteeseen, jossa joillakin aloilla on puutetta työvoimasta.

Seurantatutkimus: Mitä design merkitsee yrityksille 2013

Designin merkityksestä yrityksille on toistaiseksi tuotettu vähän empiiristä tietoa. Suomalaisen Työn Liiton tekemä Mitä design merkitsee yrityksille 2012 ja sitä seurannut seurantatutkimus 2013 ovat olleet tärkeässä roolissa, kun puhutaan designin merkityksestä. Molemmissa tutkimuksissa yrityksiltä kysyttiin, mitä design pohjimmiltaan on. Muotoilu ja innovatiivisuus nousivat vahvasti esiin, sekä designin tuoma kilpailukyky. Designin tuoma käytettävyys ja asiakaslähtöisyys nousivat huomattavasti vuodesta 2012.

Tutkimus suomalaisesta designista: Mitä design merkitsee yrityksille

Tutkimus designin roolista suomalaisille yrityksille osoittaa, että design jää yrityksissä vielä luvattoman usein ydinliiketoimintojen varjoon. Osa yrityksistä on oivaltanut designin merkityksen kilpailukyvylle, mutta valtaosaltaan yritykset pitävät edelleen tärkeimpinä kilpailuetuina laatua, toimintavarmuutta, myyntiä, hinnoittelua, markkinointia, logistiikkaa ja brändiä. Vasta näiden jälkeen tulee design. Designin roolia ja merkitystä kilpailutekijänä ei selvästikään tiedosteta riittävästi yrityksissä. Yritykset tunnustavat kyllä, että design ei ole pelkästään taidetta.