Tämä raportti on osa merkityksellistä ja arvokasta työtä käsittelevää sarjaa, jonka Suomalaisen Työn Liitto aloitti vuonna 2014 yhdessä kansainvälisen tutkimus- ja konsulttitoimisto The Futures Companyn kanssa.
Suomalaisen ruokakaupan hintakilpailu on nostanut keskusteluun suomalaisen ruuan eurooppalaisittain korkean hinnan, mutta myös suomalaisen elintarviketuotannon lähtökohdat ja laajemmin koko elintarvikeketjun työpaikat. Viimeksi maatalousministeri Petteri Orpo vetosi suomalaisiin kuluttajiin suomalaisen ruuantuotannon turvaamiseksi.
Suomalaiset yritykset ja suomalainen työ menestyy tulevaisuudessa entistä paremmin, mikäli yrityskulttuurin muutosta ymmärretään paremmin, johtamiskulttuuria kehitetään entistä avoimemmaksi ja jo olemassa olevia asiantuntijaverkostoja hyödynnetään yhä laajemmin.
Vaikka suomalainen työelämä muuttuu asiantuntijavaltaisemmaksi, eivät yritysten toimintatavat seuraa perässä. Pahimmillaan asiantuntijoita johdetaan tehdastyön opein ja hassataan osaamista. Esimerkiksi huippukoodarina tunnettu asiantuntija, voi kokea olevansa ”nörttiorja”, joka ei ulkoisten rajoitteiden vuoksi hyödynnä todellista asiantuntemustaan. Hierarkinen johtaminen ja asiantuntijuus eivät enää vahvista yrityksen asemaa. Päinvastoin, ne ovat este yritysten uudistumiselle.
Nämä toimintaehdotukset perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tuoreeseen Merkityksellisen ja arvokkaan työn ohjelma -julkaisuun. Toimintaehdotuksissa esitellään toimintatapoja, joiden avulla innovatiiviset yritykset Suomessa ja muualla ovat lisänneet arvoa markkinoilleen.
Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin marraskuussa 2014 ja siihen vastasi 1166 15–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.
Suomalaisen Työn Liitto haluaa antaa oman panoksensa työn muutokseen liittyvään keskusteluun. Tämän ohjelman myötä nostamme esiin millaista on merkityksellinen ja arvokas työ (High Value Work ).
Etlan tutkimuksen mukaan automatisaatio uhkaa viedä yli kolmanneksen työpaikoista Suomessa 10–20 –vuoden aikana. Erityisen uhattuja ovat vähemmän kolutusta saaneet ja yksityisellä puolella työskentelevät työntekijät. Ei ihme, että Evan Arvo ja asennetutkimuksessa: Neljäs Suomi neljä kymmenestä arveli ihmistyön korvaamisen koneilla ja automatisaatiolla johtavan pysyvään suurtyöttömyyteen. Kysymys kuuluukin, onko enää työtä tulevaisuudessa, mitä tehdä? Vai pitäisikö puhua työ jakautumisesta uudella tapaa tai miksi sitä pitäisi kutsua? Varmaan vain on, että muutos on jatkuvaa.
Suomalaisyritysten ja koko kansakunnan edellytykset kilpailukykyiselle, innovatiiviselle ja tuottavalle työlle paranisivat, jos tulevaisuuden työ ymmärrettäisiin paremmin ja työntekijöiden odotuksia tulevaisuuden työltä osattaisiin hyödyntää avoimemmin. Tähän johtopäätökseen päädytään Suomalaisen Työn Liiton käynnistämän tulevaisuuden työtä tarkastelevan tutkimushankkeen ensimmäisessä osassa, jossa keskityttiin suomalaisten oman työidentiteetin muutoksiin ja tulevaisuusodotuksiin.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia suomalaista kuluttajaa muuttuvassa ympäristössä, kotimaisuuden suosimista sekä Venäjän tilanteen vaikutusta kotimaisuuden suosimiseen.