Suomalaisen Työn Liiton kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat varsin laatutietoisia, sillä peräti kaksi miljoonaa yli 15-vuotiaista suomalaisista kiinnittää kulutuspäätöksissään yhä enemmän huomiota laatuun. Laadun merkitys korostuu varsinkin itselle tärkeiden asioiden kohdalla, kun taas hinta ohjaa kulutusta vähemmän tärkeissä ostopäätöksissä. Suomalainen laatu esittäytyy jälleen ensi viikolla Habitare-messuilla Helsingin Messukeskuksessa.
Viime aikoina on mediassakin keskusteltu Suomi-designin tuotannon karkaamisesta ulkomaille. Tuotteiden valmistaminen Suomessa on hienoa ja kaikin tavoin kannatettavaa. Se kasvattaa työllisyyttä Suomessa ja tuo sitä kautta hyvää meille monin tavoin. Monien kulutustavaroiden tuotantoketjut ovat kuitenkin nykyisin pitkiä ja kansainvälisiä.
Raha-automaattiyhdistys julkaisee tällä viikolla uuden Emma-nimisen automaattipelin. Peli on jälleen yksi taidonnäyte suomalaisesta osaamisesta pelialalla.
Designin merkityksestä yrityksille on toistaiseksi tuotettu vähän empiiristä tietoa. Suomalaisen Työn Liiton tekemä Mitä design merkitsee yrityksille 2012 ja sitä seurannut seurantatutkimus 2013 ovat olleet tärkeässä roolissa, kun puhutaan designin merkityksestä. Molemmissa tutkimuksissa yrityksiltä kysyttiin, mitä design pohjimmiltaan on. Muotoilu ja innovatiivisuus nousivat vahvasti esiin, sekä designin tuoma kilpailukyky. Designin tuoma käytettävyys ja asiakaslähtöisyys nousivat huomattavasti vuodesta 2012.
Tutkimus designin roolista suomalaisille yrityksille osoittaa, että design jää yrityksissä vielä luvattoman usein ydinliiketoimintojen varjoon. Osa yrityksistä on oivaltanut designin merkityksen kilpailukyvylle, mutta valtaosaltaan yritykset pitävät edelleen tärkeimpinä kilpailuetuina laatua, toimintavarmuutta, myyntiä, hinnoittelua, markkinointia, logistiikkaa ja brändiä. Vasta näiden jälkeen tulee design. Designin roolia ja merkitystä kilpailutekijänä ei selvästikään tiedosteta riittävästi yrityksissä. Yritykset tunnustavat kyllä, että design ei ole pelkästään taidetta.