Idän ja lännen puristuksessa 1950-1991

Toisen maailmansodan päätyttyä alkoi kylmä sota. Eurooppa jakautui kahtia ja Suomi jäi keskelle. Länsimaat alkoivat hiljalleen suunnata kohti vapaakauppaa. Yleinen tariffi- ja tullisopimus GATT merkitsi tullimuurien vähittäistä madaltamista. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1950, mutta ulkomaankaupan säännöstely jatkui vuoteen 1957 asti ja kulutustavaroiden tuontisäännöstely sen jälkeenkin.

Neuvostoliitto ja itäblokin maat sen sijaan kävivät kauppaa kahdenvälisin bilateraalisin sopimuksin, joissa kauppakumppanille taattiin tietty markkinaosuus ilman vapaata kilpailua. Suomi luovi idän ja lännen välissä menestyksekkäästi. Sen idänkauppaa ymmärrettiin tukalaa ulkopoliittista asemaa vasten lännessä, ja sen länsikauppa sallittiin idässä. Kansainvälisiin läntisiin järjestöihin liittyminen ei käynyt päinsä.

Suomi muuttui. Vuonna 1960 tyypillinen perhe asui maalla omakotitalossa, vuonna 1970 kaupungissa kerrostalossa. Rakennemuutos tapahtui poikkeuksellisen myöhään ja nopeasti, kun metsä lakkasi elättämästä maanviljelijöitä. Teollisuuden oli vastattava haasteeseen. Kaupan esteiden madaltuessa kotimaisen tuotannon kilpailukykyä oli parannettava. Kotimarkkinateollisuudesta oli tuleva vientiteollisuutta. Tämä muodostui Suomen Työn Liiton keskeiseksi tehtäväkentäksi.

Suomen talous kasvoi hurjaa vauhtia 1970-luvulle asti, kansalaiset vaurastuivat ja muuttuivat kuluttajiksi. Talouden läntinen integraatio eteni 1961, kun Suomi tuli Eftaan liitännäisjäsenenä. Samaan aikaan solmittiin pitkäkestoinen runkosopimus Neuvostoliiton kanssa. Valtio reagoi vaihtotaseen alijäämään perustamalla vuonna 1965 Kotimaisen tuotannon valtuuskunnan, joka kampanjoi voimakkaasti kotimaisten hankintojen puolesta.

Kansainvälinen kauppa vilkastui vilkastumistaan. 1973 vuorossa oli EEC-vapaakauppasopimus, jonka solmimisen jälkeen valtio loi Kotimaisen tuotannon valtuuskunnan avainlippu-symbolista uuden suomalaisen alkuperämerkin. Vuonna 1977 valtuuskunta yhdistettiin Suomen Työn Liittoon ja syntyi Kotimaisen Työn Liitto.

Kotimaisten tuotteiden arvostus Suomessa oli länsimaiden korkeimmalla tasolla, kun 1980-luvulla alettiin rakentaa Euroopan talousaluetta. Suomessakin mielittiin mukaan. Maan geopoliittinen liikkumatila kasvoi, kun itäblokki murtui ja Neuvostoliitto romahti. Mutta samalla iski ankara talouslama.