Euroopan ja maailman markkinoilla 1992-2012

Laman ja suurtyöttömyyden piinaama Suomi harmonisoi lainsäädäntöään muiden Länsi-Euroopan maiden kanssa ja liittyi Euroopan talousalueeseen vuoden 1994 alusta. Tämä tarkoitti muun muassa siirtymistä yritysten liikevaihtoverosta kulutusta rokottavaan arvonlisäverotukseen sekä julkista valtaa sitovien kilpailusäädösten voimaantuloa. Kansanäänestyksen jälkeen Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuoden 1995 alusta. Kotimaisuuskampanjointi lisäsi suosiotaan.

Maailma mullistui vuosituhannen vaihteen uudessa teollisessa vallankumouksessa, kun tieto- ja tiedonsiirtotekniikka tunkeutui kaikkiin yrityksiin ja koteihin ja tuli erottamattomaksi osaksi ihmisten elämää. Internet ja kännykät sitoivat maailman yhdeksi talousalueeksi. Globalisaatio merkitsi muun muassa pääoman vapauttamista, suomalaisten yritysten omistuspohjan kansainvälistymistä. Suomen talous nousi Nokian ja muiden tietoteknisten yritysten vetämänä.

2000-luvun alun ”minilamassa” it-alan yritysten kuolevaisuus kävi selväksi. Talouskasvua hillitsivät synkeät tulevaisuuden kuvat. Euroopan Unionin integraatio syveni yhteisvaluutta euron ja palveludirektiivin myötä, mutta julkisen sektorin rahoitusongelmat jatkuivat ja kärjistyivät EU:n tasolla suoranaisiksi kriiseiksi.

Vuonna 1992 nimeään vaihtanut Suomalaisen Työn Liitto menestyi EU-Suomessa liputtamalla näkyvästi kotimaisen vaihtoehdon ja kilpailukyvyn kehittämisen puolesta. Valistuksen, teollisuuden ja valtion liitto vahvisti 1990-luvulta lähtien luonnettaan palveluyritysten yhteistyökumppanina. Erilaisia alkuperä- ja laatumerkkejä luotiin lisää, myös liitto ideoi uusia merkkejä. Suomalaisen Työn Liitto oli kansallinen kohtaamispaikka maailman markkinoilla.

”Saavutettujen etujen Suomesta ollaan nyt tekemässä yrittäjyys-Suomea. – – Holhousyhteiskunnalle ei enää löydy maksajaa. Yrittäjyysvuosikymmenen aikana suomalaisista aiotaan puristaa perusvoimavara, luovuus ja yrittäjyys hyötykäyttöön. Peruutuspeiliin katsojien, menneisyyden jakajien tilalle tarvitaan niitä, jotka aidosti haluavat ja kykenevät luomaan uutta. Tarvitaan uusi Yrittäjäsukupolvi.”
Mirja Ekholm 1995

Suomalaisuus oli 2010-luvun alussa kovassa kurssissa. Liiton jäsenmäärä oli kohonnut ennätysmäisin harppauksin. Vuoden 2011 lopulla liitolla oli jo 1700 jäsentä, jotka työllistivät Suomessa noin 340 000 henkilöä. Yritysjäseniä liitolla oli enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin. Avainlipulla ei ole koskaan ollut niin paljon käyttäjiä kuin liiton satavuotisjuhlien kynnyksellä. Siitä on hyvä jatkaa toiselle vuosisadalle.

Kuva: Juha Kärkkäinen / www.musakuvat.com