Yhteiskunnalliset yritykset etsivät paikkaansa julkisen ja yksityisen sektorin välissä. Niiden esiinmarssi kertoo asiakkaiden, työntekijöiden ja yrittäjien arvomaailman muutoksesta.
Yhteiskunnallinen yritys -merkki lanseerattiin jo 2011, mutta se on nyt saanut uutta nostetta syyskuun alussa perustetun Arvo-liiton myötä. Se on EK:n alajärjestö, joka edustaa yhteiskunnallisia yrityksiä.
– Näkyvyys on erittäin tärkeää, jotta suomalaiset tunnistaisivat merkkimme. Merkki tuo yrityksille uskottavuutta ja tukee heidän omaa brändiään, Suomalaisen Työn Liiton kehityspäällikkö Kimmo Nekkula kertoo.
Yhteiskunnalliset yritykset eivät ensisijaisesti tavoittele voittoa vaan niiden olemassaolon syy on jokin yhteiskunnallinen missio. Niiden pitää kuitenkin tuottaa voittoa voidakseen toimia, sillä ne eivät saa muista yrityksistä poikkeavia tukia toimintaansa. Voitosta yli puolet on kanavoitava yhteiskunnalliseen hyvään. Tähän mennessä Suomalaisen Työn Liiton myöntämän Yhteiskunnallinen yritys -merkin on saanut 53 suomalaista yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 400 miljoonaa euroa. Ne työllistävät noin 5000 ihmistä.
– Yhteiskunnalliset yritykset pystyvät ratkaisemaan osan yhteiskuntamme ongelmista. Ne ylläpitävät pitkän aikavälin hyvinvointia maassamme esimerkiksi täydentämällä tai korvaamalla kuntien palveluja. Kunnat ovat heränneet huomaamaan, että niillä ei ole varaa ostaa hetkellisesti halvinta, Nekkula pohtii.
Tällaiseen yrittämiseen kuuluu avoin, läpinäkyvä toimintakulttuuri.
– Arvolähtöinen yrittäminen on kasvussa, samoin arvolähtöinen sijoittaminen. Työntekijät hakeutuvat töihin yrityksiin, jotka tekevät heidän mielestään jotakin merkittävää. Asiakkaat pohtivat, mitä vaikutusta heidän kulutustavoillaan on. Näin ollen myös yrityskulttuurin on oltava läpinäkyvä, jotta kaikki asianosaiset voivat seurata, toteutuuko yrityksen toiminta sen esittämän arvomaailman mukaisesti. Olisi toivottavaa, että avoin malli leviäisi näistä yrityksistä laajemmin suomalaiseen yrityskulttuuriin, Nekkula toteaa.
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön johtaja Olli Holmström kuuluu Arvo-liiton hallitukseen. Kaikki Diakonissalaitoksen omistamat yritykset ovat saaneet Yhteiskunnallinen yritys -merkin.
– Diakonissalaitoksen asiakkaita ovat esimerkiksi päihteiden käyttäjät, yksinäiset vanhukset, työttömät ja syrjäytymässä olevat nuoret. Pyrimme luomaan heille paremman huomisen. Luomme oikeasti vaikuttavia toimintamalleja, ja mittaamme työmme vaikutusta jatkuvasti. Haluamme keksiä uudelleen hyvinvointivaltion, sillä vanha malli on tullut tiensä päähän, Holmström vakuuttaa.
Hänen mukaansa kannattavuudesta huolehtiminen on kaiken terveen yritystoiminnan lähtökohta.
– Olennainen kysymys on, paljonko voittoa yrityksen on tuotettava. Yhteiskunnallisessa yrityksessä etsitään tasapainoa voiton ja vaikuttavuuden välillä. Kaikki Diakonissalaitoksen tulot käytetään toimintamme kehittämiseen tai missiomme toteuttamiseen. Toimintaympäristömme pitää voida vaivatta arvioida, onko toimintamme sidoksissa ilmoittamiimme arvoihin, Holmström sanoo.
Nämä yritykset tuovat hänen mukaansa Suomeen erinomaisen mahdollisuuden korottaa työn ja sen tekemisen standardeja.
– Arvo-liitto on verkosto, jossa jaetaan osaamista ja pohditaan, miten yhteiskunnallisesta yrittämisestä syntyy menestystarinoita. Tuomme esiin, mitä yrittäminen moninaisuudessaan voi olla, Holmström toteaa.
Uudenlaista ansaintalogiikkaa
Professori Kaisu Puumalaisen näkökulmasta yhteiskunnallinen yrittäminen on jo lähtökohdiltaan innovatiivista. Sen täytyy löytää uusia keinoja toteuttaakseen missionsa.
Puumalainen vetää Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa Tekesin rahoittamaa tutkimushanketta ”Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja innovatiivinen arvonluonti”.
– Näiden yritysten toimintalogiikassa on jokin innovaatio, eli ne ovat huomanneet uuden bisnesmahdollisuuden. Yrittäjyys ja oma tulovirta erottavat ne lahjoitusvaroin toimivista järjestöistä. Ne eivät kuitenkaan pyri ensisijaisesti suojaamaan innovaatiotaan vaan suorastaan toivovat, että sitä kopioidaan muuallekin, Puumalainen pohtii.
Yritysten tarkoitus on auttaa ihmisiä auttamaan itseään.
– Aikamme kuluttaja on halukas maksamaan enemmän tuotteesta, joka antaa vaikkapa työpaikan kehitysvammaiselle. Yhteiskunnallinen yritys tekee vastuullisuudesta missionsa, se ei tyydy vain olemaan vastuullinen.
Henkilökunta on vahvasti sitoutunut yrityksen arvomaailmaan ja vastaavasti yrittäjän vastuullisuus ulottuu myös henkilökuntaan. Sidosryhmät huomaavat nopeasti, jos vastuullisuuden ideologia ei ulotu koko toimitusketjuun. Jotta yhteiskunnalliset yritykset menestyisivät, niiden pitää pystyä viestimään tuloksistaan.
– Haasteista kaksi on ylitse muiden: yhteiskunnallinen yritys -käsitteen tunnetuksi tekeminen ja yritysten toiminnan vaikuttavuuden mittaaminen. Merkin pitäisi antaa kuluttajille heti mielikuvia yhteiskunnallisesta lisäarvosta ja läpinäkyvyydestä. Yhdessä pitäisi pohtia myös uusia tapoja tuoda esiin yritysten vaikuttavuutta ja voitonjakotapoja vertailukelpoisesti, Puumalainen toteaa.
Teksti Päivi Brink
Kuvitus Maikki Rantala (seinämaalaus) ja Niko Hakkarainen (kuva)