Startupit hallitsevat julkista keskustelua – pienestä koostaan huolimatta. Ei ihme, sillä ne ovat ravistelleet yritysmaailmaa perin pohjin. Mutta miksi startupit menestyvät juuri nyt ja mitä perinteisemmät yritykset voivat oppia startupeilta? Keskustelimme aiheesta OPn Business designer Ulla Jonesin kanssa.
Startup-trendi ei niin Suomessa kuin maailmallakaan ole laantumaan päin: esimerkiksi startupien ympärille rakennettu Helsingissä järjestettävä Slush-festivaali kasvaa vuosittain ja on jo nyt Pohjoismaiden suurin startup-tapahtuma. Yrityskulttuurin muutos heijastuu myös ajattelutapoihin: nykyään nuorison sanotaan haaveilevan yhä useammin maailman muuttamisesta oman yritysidean kautta, siinä missä aiemmin haaveiltiin vakaasta työurasta. Miksi startupeista sitten kohistaan? Voisiko startupeille ominaisia ajattelutapoja ja toimintamalleja, kuten ketteryyttä, hyödyntää jo vakiintuneessa perinteisessä yrityksessä?
OPlla Business designerina toimiva Ulla Jones kehittää muun muassa OPn prosesseja asiakaslähtöisempään suuntaan. Hänen toimintatapansa pohjaavat myös startup-yritysten ajatusmalliin: ”Startupit eivät tee mitään suurta ja mystistä, vaan yksinkertaisesti panostavat asioihin, joilla on suuri merkitys liiketoiminnalle – aidon asiakastarpeen tunnistaminen ja asiakaskokemukseen panostaminen erinomaisia esimerkki tästä. Vakiintuneet yritykset voivat omaksua paljonkin startupmaisia toimintamalleja; käyttöönoton esteenä on vain organisaation kyky uudistua.”
Optimistinen asenne ja ketterät työskentelymallit puolestaan mahdollistavat nopean kehitystyön, jossa ei pelätä epäonnistumisia. Päinvastoin: epäonnistumaan ja virheistä oppimaan pyritään mahdollisimman nopeasti, jotta useiden iteraatiokierrosten kautta tuotteesta tai palvelusta hioutuisi mahdollisimman toimiva. Tuotekehitys on hyvin testivetoista ja muutoksia sekä päätöksiä tehdään nopeasti.
OP:lla ketterien mallien menestyksen on mahdollistanut nimenomaan oikea ajattelutapa: ”Ketterät menetelmät ovat myös meillä käytössä ja toimivat erinomaisesti silloin, kun niitä voidaan toteuttaa kokonaisvaltaisesti. Suuressa yrityksessä kuitenkin vähintään yhtä tärkeää on rohkeus: on oltava uskallusta unohtaa riskilähtöinen ajattelu ja vakiintuneen brändin suojelu – suuriakaan muutoksia ei kannata pelätä syyttä, ja ketteryys ei toteudu, jos tuotteita tai palveluita jäädään hiomaan vuosiksi, ennen kuin sitä uskalletaan tarjota asiakkaille.”
Myös rohkeudella on merkittävä rooli startupien menestyksessä: Menneisyyden painolastia ei käytetä tekosyynä olla kehittämättä uusia ratkaisuja. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa kaikkien tuntemat Airbnb ja Uber, jotka puutteistaan huolimatta ovat omalla tavallaan edistäneet vapaiden resurssien (asunnot ja autot) tehokkaampaa hyötykäyttöä ja perustavanlaatuisesti muuttaneet ajattelutapoja palveluihin liittyen.
Miten startup-yritysten innovaatiovoimaa voidaan valjastaa?
Kun kysyntä ei finanssikriisin jälkeen toipunut, monessa suomalaisessa suuryrityksessä keskityttiin tekemään tulosta toiminnan tehostamisella. Samaan aikaan kilpailun globalisoituminen ja digitalisoituminen ovat kuitenkin nostaneet innovaatiokyvyn yhä tärkeämmäksi menestystekijäksi.
Markkinat elävät ja nopean muutoksen keskellä keskiöön nousee yrityskulttuuri. Suuri yritys mielletään helposti kankeaksi jätiksi. Ketteryyttä syö epäonnistumisen pelko, joten päätöksiä ei uskalleta tehdä ja vastuuta sysätään eteenpäin.
Tästä ajattelumallista eroon pääseminen vaatii yritykseltä ponnisteluja, joissa tärkeässä osassa on johdon esimerkki. Rohkeus investoida uuden liiketoiminnan luomiseen markkinaosuuden suojaamisen sijaan saattaakin olla tärkein oppi, joka kasvuyrityksiltä on otettavissa. ”Startupeilla ei ole legacya – vakiintuneita toimintamalleja tai pitkäaikaisia asiakkuuksia, jotka hidastavat toimintaa. Vakiintuneen yrityksen on uskallettava tehdä irtiottoja, vaikkapa erillisen innovointiyksikön avulla. Toisaalta, nythän Facebookin kaltaiset jätit seuraavat aktiivisesti startup-maailmaa ja yksinkertaisesti ostavat lupaavat startupit itselleen. Tämä malli voisi toimia ihan mainiosti myös suomalaisyrityksille”, toteaa Jones.
Loppujen lopuksi raja startupin ja ”tavallisen” yrityksen välillä on hyvin häilyvä. ”Jokainen startup alkaa syntymähetkestään kartuttamaan omia prosessejaan, asiakkuuksiaan ja tuotteitaan – toisin sanoen, legacya. Startup menestyy pitkällä aikavälillä huolehtimalla siitä, että yrityksen toiminta vakiintuu oikeisiin uomiin. Vakiintuneet yritykset taas joutuvat jatkuvasti tasapainottelemaan kahden maailman välissä: hyväksi havaituista käytännöistä kannattaa pitää kiinni, mutta samalla nopean muutoksen keskellä on äärettömän tärkeää pystyä pitämään kiinni oikeanlaisesta rämäpäisyydestä ja pelkäämättömyydestä”, toteaa Jones.
Jos mietit hyvää tapaa potkaista käyntiin uuden liiketoiminnan kehittäminen, kannattaa tutustua Google Venturesin kehittämään viiden päivän mittaiseen Design Sprint -malliin, jossa ketterä työskentelytapa tulee tutuksi.
Kolme oppia startupeilta:
- Älä pelkää epäonnistumisia, vaan kokeile rohkeasti.
- Motivoi kollegoja ja alaisia antamalla heille enemmän vastuuta.
- Kokeile sprinttimallia uuden liiketoiminnan luomiseen.