Hyvä työilmapiiri on olennaisen tärkeää yrityksen menestyksen kannalta. Koska ilmapiiri myös heijastuu herkästi ulospäin, kokenut työterveyslääkäri on oiva asiantuntija kertomaan, mikä hyviä työilmapiirejä yhdistää.
Työntekijöiden maanantaiaamuiset tunnelmat saattavat olla yrityksen menestyksen kannalta yllättävänkin tärkeitä. Hyvä työilmapiiri ei nimittäin ole pelkkä fiilisasia, vaan se näkyy myös numeroissa. Tutkimusten mukaan yrityksen työilmapiiri ja esimerkiksi asiakastyytyväisyys ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Samoin hyvä työilmapiiri vähentää sairauspoissaolojen määrää ja työntekijöiden vaihtuvuutta. Sen on todettu jopa vähentävän tapaturmia.
Työilmapiirin laatua voi toki välillä olla hankalakin määritellä. Hyvä työilmapiirihän ei suoraan tarkoita, että työt sujuvat kuin leikki ja kaikilla on aina kivaa.
Usein puhutaankin enemmän motivaatiotekijöistä: hyvässä työilmapiirissä sekä työntekijät että esimiehet kokevat työnsä sisällön kokonaisuuden kannalta tavoitteelliseksi ja tärkeäksi. Tällaisessa ilmapiirissä hetkellinen epämukavuus, esimerkiksi kiivas väittely, voidaankin kokea innostavaksi ja ryhmää yhteen sitovaksi.
Koska jokainen työpaikka on kuitenkin ilmapiiriltään, työtavoiltaan, sisällöltään ja kuormitukseltaan erilainen, työilmapiiriä parantavien ohjeiden antaminen vaatii laajaa kokemusta erilaisista työyhteisöistä. Sitä löytyy esimerkiksi kokeneelta työterveyslääkäriltä.
Mistä työilmapiirin rakentaminen kannattaa aloittaa?
”Työhyvinvointi kukoistaa ja innostus näkyy ulospäinkin työpaikoissa, joissa on luotu yhteiset pelisäännöt”, kertoo työterveyshuollon erikoislääkäri ja vastaava työterveyslääkäri Rea Lagerstedt Porvoon Lääkärikeskuksesta.
Toisin sanoen, aivan ensimmäiseksi kannattaa varmistaa, että kaikki työpaikalla ovat tietoisia työpaikan säännöistä ja sitoutuneet noudattamaan niitä. Työilmapiiri voi kokonaisuudessaan helposti kärsiä, jos esimerkiksi etätyöpäivien kohdalla noudatetaan eri sääntöjä eri työntekijöiden kohdalla.
Ilmapiirin kannalta on luonnollisesti myös tärkeää, että hygieniatekijöistä, kuten työpaikan pysyvyydestä, työturvallisuudesta, työn sopivasta kuormituksesta ja työmäärien reilusta jakamisesta on myös huolehdittu.
Ongelmien esiin nostamista ei tule pelätä
Lagerstedt on omassa työssään vuosien saatossa todennut, että työilmapiirin kehittämisen kannalta tärkeintä on tuoda ongelmat esiin. Muutenhan niitä ei voida korjata ja ongelmat helposti kertautuvat ja toistuvat.
”Jokainen ongelma, esimerkiksi yksilön uupuminen, avaa mahdollisuuden paitsi auttaa tätä yksilöä, myös pohtia taustalla olevia kehitettäviä tekijöitä ja keskustella niistä työpaikan edustajien kanssa, ” Lagerstedt tuumaa.
Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa on toki syytä tehdä ongelmatilanteiden lisäksi myös ennaltaehkäisevästi. Lagerstedt käyttää esimerkkinä erästä autokorjaamoa: ”Esimies oli panostanut turvalliseen työympäristöön, uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ja työssä oppimiseen. Työterveyshuollon kanssa tehtiin paljon ja luontevasti yhteistyötä terveydellisten ongelmien välttämiseksi ja minimoimiseksi. Esimerkiksi työssä selviämisen ongelmiin puututtiin ajoissa ja mietittiin sopeutetun työn vaihtoehtoja, kunnes työntekijä oli riittävän kuntoutunut palatakseen entiseen työhönsä.”
Nämä vinkit takaavat loistavan työilmapiirin
Lopuksi vielä Lagerstedtin luettelo keinoista, joilla luot parhaimman mahdollisen työilmapiirin:
- Määritä selkeät työnkuvat, jotta jokainen tietää, mitä häneltä odotetaan, mitkä tavoitteet ovat ja miten niitä seurataan.
- Luota ihmisiin ja anna heidän työskennellä riittävän itsenäisesti.
- Varmista, että tieto kulkee avoimesti ja palautetta ei pantata.
- Kohtele työntekijöitä kokonaisvaltaisesti ja joustavasti, heillä on myös yksityiselämä iloineen ja suruineen.
- Jätä työmääriin sen verran pelivaraa, että yhdestä sairauspoissaolosta ei seuraa dominoilmiötä, jossa poissaolo lisää liiaksi muiden töitä ja uuvuttaa seuraavan.
- Rakenna etukäteen toimintamallit haastaviin esimiestilanteisiin, jolloin ongelmatilanteisiin on helpompi puuttua, kun tiedetään, miten menetellä.