Suomella ei ole varaa kelliä kunniakkaan teknologiahistoriansa mainingeissa, sillä paikat suunnannäyttäjien joukossa jaetaan nyt.
Radikaali epäsuhta digitaalisuuden hyödyntämisen edellytyksissä ja todellisessa käytössä hiertää Suomen kenkää, osoittaa helmikuussa ilmestynyt DIGILE Oy:n, Teknologiateollisuus ry:n ja Verkkoteollisuus ry:n julkaisema Digibarometri 2014 -raportti. Epäsuhta on suurin yritysmaailmassa, mutta pätee myös kansalaisiin ja julkiseen sektoriin.
– Viimeaikojen suuret muutokset digitaalisessa ympäristössä ovat osoittautuneet Suomelle haastaviksi. Tilanne ei voi jatkua tällaisena pitkään vaikuttamatta maamme kilpailuasemaan. Jo nyt kasvava osa uusista digitaalisista teknologioista ja innovaatioista tulee meille tuontitavarana, raportin toteutuksesta vastanneen Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen sanoo.
Tiedon määrä maailmassa kasvaa eksponentiaalisesti. Sosiaalinen media, älyteknologia ja pilvipalvelut ovat olleet globaalien massojen käytössä vasta alle viisi vuotta. Robotiikka ja koneelliset aistit hivuttautuvat arkielämään. Samaan aikaa digitaalinen konvergenssi yhdistää teknologiat, kanavat ja niihin liittyvät sisällöt yhdeksi kokonaisuudeksi. Vaikka Suomen kolmas sija barometrin kokonaisindeksissä on kelpo saavutus, Rouvinen on aidosti huolestunut tulevasta.
– Oma tunnelmani barometriä tehdessä oli sellainen, että olemme jossain korkealla, mutta vieressä on syvä kuilu. Yksikin väärä askel ja maa voi sortua jalkojen alla, hän kuvailee.Yksi Suomen haasteista on se, että digitaalisuuden hyödyntäminen muilla kuin ICT-alalla on hyvin pintapuolista. Liiketoimintaa ei voi sellaisenaan muuttaa digitaaliseksi, vaan koko liiketoimintamalli pitää miettiä uudelleen. Hyviä esimerkkejä siitä ovat muun muassa median maksumuurikokeilut ja vähittäiskaupan paini verkkokaupan toteuttamisessa. Kuten Rouvinen osuvasti toteaa, analogiset eurot muuttuvat helposti digitaalisiksi senteiksi.
Hän nostaa esiin neljä Suomen menestyksen tiellä lojuvaa kompastuskiveä. Ensimmäinen on kilpailun ja kannusteiden puute yrityksille. Ne eivät koe riittävää painetta kehittyäkseen, ja toisaalta digitaalisuuteen panostamisen potentiaaliset tuotot eivät ole selvästi nähtävillä. Toiseksi yritysmaailmassa on hyvin voimakkaat jakolinjat. Edistyneiden firmojen eturintama on pieni ja niiden etumatka suuri verrattuna massaan, joka ei hyödynnä digitaalisuutta juuri millään tasolla. Kolmantena ongelmana Rouvinen näkee kulttuuriin pesiytyneen asenneongelman.
– Pari vuotta sitten monet vähittäiskaupan johtajat vähättelivät avoimesti digitaalisuutta. Kehitys todetaan ja sitä seurataan, mutta toimeen tarttumisen kulttuuri puuttuu. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi verkkokauppojen kehityksessä.Neljäs pikaista puuttumista kaipaava ongelma liittyy siihen, että Suomessa ollaan jo pitkään oltu tietotekniikan saralla edistyneitä. Vanhoja järjestelmiä on kertynyt paljon, ja nyt kun uusia ratkaisuja mietitään, vanhojen järjestelmien integrointi uuteen kasvattaa hintalappua.
– Ei ole suomalaiskansallista ajattelua kysyä, että mitä jos unohdetaan kaikki mitä meillä jo on ja aloitetaan puhtaalta pöydältä? Digitaalisuuden saralla kuitenkin tulee jatkossakin tilanteita, joissa se voisi olla järkevä päätös, Rouvinen pohtii.
Projektipäällikkö Merja Mantila Suomalaisen Työn Liitosta ei täysin allekirjoita Rouvisen väitettä suomalaisen yritysmaailman kaksijakoisuudesta. Hän näkee työssään laajan otoksen suomalaisista yrityksistä.
– Mielestäni suuri osa yrityksistä käyttää digitaalisia medioita aika luontevasti, ja kuilu edelläkävijöiden ja suuren massan välillä tuntuu kaventuvan nopealla tahdilla. Haasteita markkinoijille tuovat digimaailman pirstaloituminen ja kuluttajien heterogenisoituminen, hän toteaa.
Keskon elintarvikekaupasta vastaava tytäryhtiö Ruokakesko on muutaman viime vuoden ajan ollut Suomessa edelläkävijä sähköisen asiakaskirjeen kohdentamisessa. Ruokakesko on muun muassa tarjoillut asiakkailleen henkilökohtaisiin ruokavaliotoiveisiin perustuvia etuja.
– Ruokakeskossa suunnitellaan monikanavaratkaisuja asiakkaiden tavoittamiseksi ja palvelun parantamiseksi. Esimerkiksi juuri alkaneessa Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa asiakkaiden tietoisuuden lisääminen ja innostaminen sekä aktivointi kauppaan tapahtuu ensivaiheessa sähköisten kanavien kuten asiakaskirjeen, Twitterin ja Facebookin kautta, kertoo Ruokakeskon markkinointijohtaja Teija Nesterinen.
Nesterinen korostaa, että edelläkävijyys tai edes ajanmukainen toiminta edellyttää jatkuvaa valveillaoloa ja oivaltamista. Ruokakeskon digitaalisia palveluita ja toimitusketjua kehitetään asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin ja juuri hänen elämänsä helpottamisen näkökulmasta.
– Se tarkoittaa kivijalkakauppojen säilymistä ja niiden kilpailuetujen lisäämistä ja täydentämistä verkossa uudenlaisin toimintamallein. Mutta se tarkoittaa myös tehokkuutta ja edullisia hintoja asiakkaille, kannattavuutta unohtamatta.
Rouvisen teesit
Petri Rouvinen listasi toimenpiteitä, joiden osalta hihat pitäisi kääriä heti Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi.
1. Julkinen sektori pitää täysdigitoida.
2. Sähköinen tunnistaminen pitää tehdä helpoksi ja ilmaiseksi kaikille kansalaisille.
3. Kyberuhkien torjunta ja tietoturvallisuus pitää saattaa digitaalisuuden vaatimalle tasolle.