Tehostamisen ja muutoksen ollessa päivän sanoja työelämässä, uupumus koskettaa monia. Onneksi samaan aikaan suomalaisessa julkisessa keskustelussa työssä jaksamisesta puhutaan enemmän kuin koskaan. Puheenaiheeksi nousemisen myötä uupumukseen liittyvä häpeä on vuosien aikana hälvennyt. Mutta mistä töissä uupumisen tunnistaa ja mitä asialle voi tehdä? Sosiaalipsykologian dosentti, opettaja ja kokenut valmentaja ja työnohjaaja Maaret Wager kertoo.
Uupuneet eivät sovi stereotypioihin
”Usein työnohjauksessani olevat uupuneet ihmiset itse asiassa rakastavat työtään ja suhtautuvat siihen intohimoisesti”, Wager kertoo. ”Mutta kun esimerkiksi resurssipula kestää pitkään, muutos työpaikalla on jatkuvaa ja työpaineet ovat jatkuvasti liian kovia, ihminen joutuu ylittämään oman jaksamisensa rajat.” Tilanne on Wagerin mukaan usein monisyinen: vaikka työssään uupunut näkisi oman työnsä ihannetyönä ja sen mahdollisuudet lähes rajattomina, nykyisessä tilanteessa mahdollisuuksien hyödyntäminen tai työssä kehittyminen ovat mahdottomia.
Uupumus on tärkeää tunnistaa varhain: ensioireita ovat esimerkiksi pitkään jatkuva väsymys ja työmotivaation lasku. Työntekijän keskittymiskyky kärsii ja työtehtävien laatu saattaa laskea. Monille uupumista leimaa myös hallinnan menettämisen tunne – mitä enemmän töitä tekee, sitä enemmän tyypillisesti tuntee, ettei tilanne ole enää omassa hallinnassa. Monet kokevat tilanteen sisäisenä ristiriitana – vaikka työstään pitää ja sen haluaa tehdä hyvin, ei silti tunne pystyvänsä.
Monille työuupumusta aiheuttaa myös työelämän ja vapaa-ajan rajaamisen vaikeus. Tätä rajanvetoa digitaaliset työkalut ja kännykässä mukana kulkeva työkommunikaatio vaikeuttavat entisestään.
Ihminen on kokonaisuus
Työ saattaa luikerrella vaivihkaa osaksi muuta elämää. Onneksi usein jo pienin muutoksin, kuten lähtemällä töistä työajan päätyttyä, voi saada parannusta aikaan. ”Olen tehnyt muutaman asiakkaani kanssa sopimuksen, etteivät he avaa työsähköposteja illalla. Usein ihminen kokee uuvuksissa, että hän on aivan keinoton tekemään tilanteelleen mitään ja jo pienistäkin teoista voi tulla sellainen tunne, että hallinta palaa itselle”, Wager kertoo. ”Jos esimerkiksi on tulossa kehityskeskustelu, kannustan usein käyttämään sitä aikaa työtilanteesta puhumiseen.”
Vaikka uupumuksen edessä olo on voimaton, työntekijä voi silti useimmiten itse muuttaa tilanteen suuntaa. Vaikka uupumuksen taustasyyt liittyvät lähes aina organisaation rakenteellisiin tekijöihin kuten resurssien vähyyteen tai epäselvään tehtävien- ja vastuunjakoon, Wagerin mukaan on kuitenkin hyvä aloittaa keskustelusta ja neuvottelusta esimiehen kanssa. ”Itse kannustan työnohjauksessani olevia lähiesimiehiä keskustelemaan esimiehensä kanssa asioista, jotka kuormittavat heitä eniten, ja keskustelemaan kasaantuneista tehtävistä sekä niiden eteenpäin delegoinnista”, Wager kertoo.
”Parhaassa tapauksessa uupumus otetaan tosissaan, siihen reagoidaan ja ihminen kohdataan ilman syyllistämistä”, Wager kuvailee. ”Pahimmillaan leimautumisen pelko estää ihmistä harkitsemasta vakavassakaan tilanteessa sairauslomaa, joka on tärkeää pitkälle edenneissä uupumistilanteissa”. Pysäyttääkseen uupumisen etenemisen monet työssään väsyneet hakevat apua työnohjauksesta.
Kuka olen työntekijänä?
Wager opettaa yliopistoissa, hänellä on myös yritys, jonka puitteissa hän valmentaa ja kouluttaa työyhteisöjä sekä tarjoaa ryhmä- ja yksilötyönohjausta, useimmiten keskijohdon työntekijöille. Työnohjauksen tarkoitus on pysäyttää ihminen pohtimaan työtään, työyhteisöään ja itseään työntekijänä. Työnohjaajan tehtävä on tukea tunteiden ja ajatusten jäsentämistä. Työnohjaukseen hakeutumisen polku kulkee usein sellaisen esimiehen kautta, jonka kanssa keskustelun uupumuksesta saa avattua. ”Usein uupumistilanteen käsittelyyn tarvitaan ulkopuolinen, kolmas henkilö auttamaan”, Wager kertoo.
Wagerin mukaan esimiehen kanssa uupumisen puheeksi ottaminen voi olla vaikeaa: ”Esimiehen tehtävä on ottaa tilanne tosissaan, kuunnella ja puuttua uupumukseen, huomasipa tilanteen työntekijä itse, esimies tai uupuneen työkaveri. Esimiehen välittäminen sitouttaa ja motivoi työntekijää ja lisää turvallisuuden tunnetta työpaikalla.”
Ongelmat valuvat helposti ylhäältä alaspäin – Wager onkin usein käsitellyt asiakkaansa kanssa tilannetta, jossa lähiesimiehellä on ongelma oman esimiehensä kanssa.
Uupumista voi ruokkia myös työpaikka, jossa ristiriidat lakaistaan maton alle liiallisen kiireen vuoksi. Parhaassa tapauksessa työntekijän väsyessä liikaa työyhteisö voi tukea ja kannatella uupunutta työtoveria ja kaikille sairausloma ei olekaan parasta lääkettä. ”Toki vakavissa uupumistilanteissa riittävän pitkä sairausloma on toipumisen kannalta välttämätöntä”, Wager muistuttaa. Parasta on, mikäli työtilanteesta pystytään puhumaan avoimesti ja sopimaan yhdessä muutoksista, jotka auttavat toipumaan uupumuksesta.
Metsä kutsuu
Mutta miten työn ja muun elämän erottaminen auttaa työssä jaksamisessa? Lyhyesti sanottuna, ihminen tarvitsee palautumista. ”Elimistö, aivot ja kroppa eivät pääse palautumaan, mikäli ihminen on jatkuvasti pienessä stressitilassa. Ja mitä pysyvämmäksi stressitila muuttuu ja mitä pidemmälle se jatkuu, sen vaikeampi ihmisen on rentoutua”, Wager toteaa.
Wagerin mukaan kiireen ja jatkuvien työpaineiden keskellä ihminen kadottaa helposti itsensä. Tästä syystä meistä jokaisen olisi hyvä löytää jotain, joka virkistää meitä ja tuottaa arkeen merkityksellisyyttä. Metsälenkkien parantavasta vaikutuksesta on tehty paljon tutkimusta, mutta muitakin tapoja on. Wager suosittelee mindfulness-harjoituksia: ”Kun teet lyhyenkin mindfulness-harjoituksen joka päivä, valppautesi oman itsesi ja tilanteesi suhteen lisääntyy. Mindfulnessin avulla on mahdollista palautua nopeammin myös tulevista kuormittavista tilanteista; olen itse nähnyt, miten uupuneet ovat saaneet siitä toimivan työkalun työhyvinvoinnin ylläpitämiseen.”
Niille, joille rentoutuminen on vaikeaa ja jatkuva suorittaminen arkea, Wagerilla on hyviä uutisia: Rentoutumista voi harjoitella. ”Kun opit irrottautumaan työstäsi ja rentoutumaan huomaat, että työ on vain osa elämää, eikä koko elämä”, Wager toteaa. ”Meille kaikille tekee hyvää aika ajoin pysähtyä miettimään, kuka olen ja mitä haluan elämältäni juuri tässä vaiheessa, eli mikä luo merkityksellisyyttä elämääni juuri nyt. Varsinkin elämän muutoskohdissa tai kriisin keskellä näitä asioita voi olla hyvä p0htia työnohjaajan kanssa, joka ei kuulu oman elämän piiriin työssä eikä yksityiselämässä, vaan on ammattilainen. Kukaan meistä ei varmasti halua, että eläkeiän lähestyessä hiipii pelko siitä, että työn myötä menetän itsenikin. ”