Koko työnteon käsite pitää miettiä uudestaan, kun robotit yleistyvät työelämässä. Mitkä ovat asioita, joita ihmisen kannattaa tehdä?
Teollisuusrobotit ovat jo pitkään helpottaneet fyysisesti kuormittavaa työtä. Nyt teknologia on kehittynyt siihen pisteeseen, että robotit voivat purkaa myös ihmisiä henkisesti kuormittavaa taakkaa. Ne pystyvät tekemään itsenäisiä päätöksiä, oppimaan ja opettamaan, kommunikoimaan keskenään ja jopa ilmaisemaan tunteita. Robotit ovat myös oivia johtajia ja opettajia, sillä ne ovat kärsivällisiä, johdonmukaisia, tasapuolisia ja muistavat kaiken. Luvassa on suurin mullistus sitten internetin.
– Siinä missä internetin tulo ja digiaikakauden alku toivat informaation kaikkien ulottuville, robotisaatio muuttaa tuon tiedon teoiksi, kiteyttää voittamisvalmentaja, tietokirjailija ja Robotics Finlandin toiminnanjohtaja Cristina Andersson.
Nykytyöntekijän näkökulmasta työpaikkailmoitukset puhuvat karua kieltä yhteiskunnan robotinhakuisuudesta. Niissä haetaan yli-inhimillistä robotti-ihmistä, jonka tehtävämäärästä ei edes ole mahdollista suoriutua. Dosentti ja tulevaisuudentutkija Jari Kaivo-oja näkee tulevaisuudessa kaksi suuntausvaihtoehtoa; joko ihmisistä tehdään robotteja tai roboteista ihmisen kaltaisia.
– Meidän ei ole järkeä kilpailla robottien kanssa asioissa, joissa ne ovat kiistatta parempia. Ihmisen rooliksi jäävät luovuus ja intohimo, esimerkiksi erilaisten suunnittelutehtävien muodossa. Töitä ei voi enää tehdä aivot narikassa, vaan itsensä johtaminen korostuu ja kaiken pitää olla tarkkaan mietittyä ja merkityksellistä. Vaikka roboteilta tunneälyä löytyykin, ne eivät vielä pitkään aikaan pysty miettimään, onko niiden työ merkityksellistä, Kaivo-oja pohtii.
Tulevaisuuden työ on joustavaa ja ketterää, ja sitä mitataan ajan ja suoritteiden sijaan tuottavuuden kautta. Aikaa vapautuu enemmän sosiaaliselle kanssakäymiselle. Samalla tietoteknisten taitojen sekä kouluttautumisen merkitys kasvaa entisestään. Palkkasuhteet ja rutiinityö harvinaistuvat, ja johtaminen muuttuu, kun sekä johtajissa että johdettavissa on myös yhä älykkäämpiä robotteja.
Ihmistä ei voida korvata robotilla ilman kompensoivaa roolia. Toistaiseksi teknologisen kehityksen vauhtia ovat jarruttaneet niin lainsäädäntö kuin ihmisten asenteetkin, mutta yhteiskunnan kaikki toimijat ja sektorit läpileikkaavalla robotisaatiostrategialla on kiire. Yhdysvallat ja Etelä-Korea ovat toteuttaneet omia robotisaatiosuunnitelmiaan jo kahdeksan vuotta, ja Ranska on julistanut aikovansa palvelurobottien ykköseksi. Edelläkävijät pääsevät määrittämään globaalit standardit.
Anderssonin mukaan robotisaatio on tuhma sana nimenomaan poliittisessa päätöksenteossa.
– Se on niin vaikea asia, varsinkin työvoimapoliittisesti, että siitä on haluttu vaieta. Näin ei kuitenkaan voi jatkua, vaan ihmisten tulonmuodostus ja yhteiskunnan rakenne on ratkaistava. Mitä pikemmin siihen tartutaan, sitä paremmin voimme ohjata asioita haluamaamme suuntaan. Kun robotit tekevät vaurautta entistä tehokkaammin, ihmisten tehtävä on luoda sille arvoa. Mutta miten kasvava vauraus jaetaan, hän kysyy.
Pohdintaan nousee myös liuta eettisiä kysymyksiä. Onko yhteiskunta valmis siihen, että koneet tekevät itsenäisiä päätöksiä? Kuka on vastuussa, jos robottiauto kolaroi tai nanorobotin suorittama toimenpide ihmiskehossa ei tuo toivottua tulosta? Entä turvallisuus, kun kaikki elintärkeät järjestelmät vedestä sähköön ovat keskenään verkossa kommunikoivien robottien ohjauksessa?
Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala muistuttaa, että keinoälyn ja robotiikan kehityksen myötä Suomeen on mahdollista palauttaa ulkomaille karanneita teollisuudenaloja. 3D-tulostamisen avulla voidaan joustavasti tehdä pieniä sarjoja uniikeille markkinoille, mikä yhdistettynä automatisaatioon ja suomalaiseen huippudesigniin työllistäisi paljon ihmisiä esimerkiksi tekstiilialan pk-yrityksissä. Toisaalta kun robotti tuottaa ihan mitä vain tehokkaasti, odotettavissa on myös antitrendi, joka suosii hyvin autenttista ihmiskädenjälkeä.
– Kiitos automaation, logistiikan merkitys nousee ohi työintensiivisyyden. Hyvin räätälöity täsmäbisnes kasvaa, ja hävikki ja varastoinnin tarve vähenevät, Eljala toteaa.
Kaivo-oja painottaa Suomen vahvuuksien hyödyntämistä robotisaation suunnittelussa.
– Suomella on esimerkiksi Itämeren alueella eniten potentiaalia tuulivoiman tuottamiseen. Halutessamme voisimme ottaa sen suunnitelmallisesti käyttöön ja tuottaa automatisoidulla teknologialla huippukestävää energiaa. Robottityövoima auttaisi hyödyntämään asemaamme arktisena hotspottina siellä, missä olosuhteet ovat ihmiselle hankalat. Robottiautojärjestelmien testaamiseen puolestaan riittää teitä Lapissa, Kaivo-oja luettelee.
Vastaavia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi robottien huoltotoiminta ja ohjelmointi tai teknologian ja taiteen yhdistäminen elämystaloudessa. Miltä kuulostaisivat esimerkiksi paljon ihmistyötä vaativa robottibaletti tai robotisoitu Angry Birds -teemapuisto?
Eljala kannustaa suomalaisyrityksiä hyödyntämään teknologian ja robotisaation tarjoamia mahdollisuuksia ennakkoluulottomasti.
– Niiden avulla voidaan rakentaa tehokkaampia työtapoja ja resurssien hallintaa. Pidemmällä tähtäimellä yritykset voivat olla kilpailukykyisempiä ja ketterämpiä, ja ne voivat ottaa tuotantoketjut hallintaansa. Osana tätä kehitystä yritykset pystyvät keskittymään uuden liiketoiminnan kehittämiseen sekä luomaan korkean osaamisen työpaikkoja. Syntyy positiivinen kierre, hän toteaa.