Työelämäindeksi osoittaa työelämän vahvan perustan murroksen ajassa

Suomalaisen työelämän indeksiluku on 6,7 kymmenestä. Työelämä ei ole täydellinen, mutta ei millään tapaa kriisissäkään. Työelämän indeksiluku osoittaa, että meillä on vahva perusta murroksen ajassa.  Kysymys kuuluu: osaammeko nähdä sen vahvuudet ja käyttää niitä?

Työ ei ole menettänyt merkitystään. Työelämäindeksin mukaan vuonna 2025:

• 79 % kokee työnsä merkitykselliseksi
• 77 % on ylpeä työstään
• 67 % kokee työpaikan yhteisöllisyyden hyväksi

Maailmassa, jossa työelämäkeskustelu pyörii uupumuksen, irtisanomisten ja tekoälyn uhkien ympärillä, työ koetaan edelleen tärkeäksi Suomessa. Siitä ollaan ylpeitä. Työyhteisöihin luotetaan. Tämä ei ole pieni asia. Tämä on vahvuus ja kilpailuetu.

Jos työ koetaan näin vahvasti merkitykselliseksi, miksi se ei näy vahvempana kasvuna ja uudistumisena? Väittäisin, että seuraava kasvuloikka Suomessa ei synny vain investoinneista tai teknologioista, vaan kyvystä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja johtajuutta murroksessa. Juuri siksi on merkittävää, että jo nyt 67 % kokee yhteisöllisyyden hyväksi ja johtaminen saa laajasti myönteisiä arvioita. Tämä on kilpailuetu, joka on vahva pohja työelämän murroksessa.

Murros ei ole mielipide – se on tilasto

Työ muuttuu nopeasti ja kansainväliset analyysit vahvistavat sen. Tuoreessa OECD Employment Outlook 2025 -raportissa korostetaan, että väestön ikääntyminen ja osallistumisasteen kehitys vaikuttavat suoraan talouskasvuun ja tuottavuuteen. Ilman rakenteellisia uudistuksia kasvupotentiaali heikkenee.

World Economic Forum – Future of Jobs Report 2025 arvioi, että noin 22 % nykyisistä työtehtävistä muuttuu merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Samalla uusia työpaikkoja syntyy enemmän kuin katoaa.

ILO World Employment and Social Outlook: Trends 2025 muistuttaa, että työn laatu ja institutionaalinen luottamus ratkaisevat, vahvistaako muutos yhteiskuntia vai lisääkö se epävarmuutta.

Suomessa Sitran Megatrendit 2026 kiteyttää tilanteen: tekoäly mullistaa yhteiskunnan perustaa ja muuttaa tiedon, työn ja päätöksenteon rakenteita.

Työ ei siis ole katoamassa. Se on muuttumassa murroksen kautta.

Tekoäly ei vähennä, vaan korostaa ihmistä

Yksi sitkeimmistä harhakuvista on, että tekoäly tekisi ihmisestä vähemmän tärkeän.

Useat kansainväliset analyysit osoittavat päinvastaista: kriittinen ajattelu, vuorovaikutus, empatia ja johtajuus nousevat tulevaisuuden ydintaidoiksi. Teknologian tuottavuushyödyt realisoituvat vain, jos organisaatioissa on osaamista ja luottamusta.

• Mitä enemmän rutiineja automatisoidaan, sitä enemmän tarvitaan harkintaa.
• Mitä enemmän dataa syntyy, sitä enemmän tarvitaan vastuullista päätöksentekoa.
• Mitä nopeammin maailma muuttuu, sitä enemmän tarvitaan johtajuutta.

Teknologia ei ratkaise luottamusta, vaan ihmiset. Ja tässä hyvin johdetulla suomalaisella työelämällä on etulyöntiasema.

6,7 ei ole päätepiste

6,7 kertoo, että suomalainen työ voi melko hyvin. Se ei ole hälytysmerkki, mutta se ei myöskään oikeuta tyytyväisyyteen. Jos yhteisöllisyys ja johtajuus jäävät “hyvän mielen” asioiksi, niiden potentiaali jää hyödyntämättä. Mutta jos ne käännetään ennakoitavuudeksi, oppimiskyvyksi ja hallituksi teknologian käyttöönotoksi, ne voivat muodostaa seuraavan kasvuvaiheen perustan.

Murros ei ole valinnainen, mutta vahva perusta on. Kysymys ei ole siitä, selviääkö suomalainen työ käynnissä olevasta muutoksesta. Kysymys on siitä, johdetaanko sitä menestykseen. Seuraava taso ei synny sattumalta, vaan vahvistamalla sitä hyvää, joka on jo olemassa.

Työelämäindeksi on Suomalainen työ ry:n jatkuva tutkimus, joka mittaa suomalaisten kokemuksia työelämästä kuuden osa-alueen kautta: työn merkitys, teknologian vaikutus, toimeentulon riittävyys, tulonlähteiden muutos, johtaminen ja organisaatiokulttuuri sekä osaamisen kehittyminen. Työelämäindeksin toteuttajana on nSight.

Tutustu vuoden 2025 Työelämäindeksin antiin tästä.

Jokke Eljala

tutkimuspäällikkö

Jokke on yhdistyksen tutkimuspäällikkö, ja hänen tutkimustausta on asiakaskokemuksen mittaamisessa, tulevaisuus- ja markkinatutkimusten tekemisessä ja niiden analysoimisessa tulevaisuuden mahdollisuuksiksi. Jokke on on keskittynyt suomalaisten, yrityspäättäjien ja julkisista hankinnoista vastaavien ostopäätökseen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseen.

Lisää kirjoittajalta