Muotoilija Harri Koskinen näkee muotoilun yhteistyönä

Muotoilija Harri Koskisen juuret ja sielunmaisema ovat pienessä Karstulan pitäjässä Keski-Suomessa. Lapsuudenkodistaan Koskinen oppi tekemisen mallin ja kollegoiltaan yhteistyön voiman. Koskinen kertoi Design from Finland -yritysten syystapaamisessa matkastaan kansainvälisesti tunnetuksi muotoilijaksi.

Harri Koskinen ei alun perin aikonut muotoilijaksi, vaan maatalouskouluun. Kotona ja lukiossa häntä kuitenkin kannustettiin opiskelemaan ja luovalle alalle – maalle voisi aina palata. Koskinen oli rakentanut setänsä kanssa hirsitaloja kesätyönä, ja käsillä tekeminen houkutteli. Tämä tausta vei hänet ensin Lahden muotoiluinstituuttiin, sitten Helsingin taideteolliseen korkeakouluun eli Taikiin.

Kotoa saatu tekemisen malli oli hyödyksi opintovuosina: niin Lahdessa kuin Taikissakin opittiin työpajalla ja tekemällä. Lahdessa tutuksi tulivat esimerkiksi eri materiaalit, ja Taikissa konseptuaalinen muotoilu. Opiskelu oli vapaata: jokaisen piti löytää oma tekemisensä ja haastaa itseään.

– Olimme pajalla aamusta iltaan, ja opimme kokemuksen kautta. Koulu tarjosi hyvää opetusta ja Taikissa myös mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön. Pääsimme kuulemaan esimerkiksi Orakselta ja Iittalalta, mitä tämä ammatti voisi olla ja kuinka ongelmanratkaisua sovelletaan käytännössä, Koskinen kertoo.

Kollegojen kanssa rakennettiin työhuonekulttuuria

Koskisen opiskeluaikaa leimasi aktiivinen sparrailu kollegoiden kesken. Kun Taikin ovet menivät illalla kiinni, harrasteita jatkettiin työhuoneilla Vallilassa.

– Kesäksi 1996 sain stipendin Iittalan Nuutajärven tehtaalle. Tein siellä hurjasti töitä nimekkään kaartin rinnalla heti urani alkuvaiheessa. Kollegoitani olivat esimerkiksi Markku Salo, Oiva Toikka ja Kerttu Nurminen, Koskinen kertoo.

Työ Iittalan tehtaalla jatkui myöhemmin useita vuosia muun muassa pakkaus- ja näyttelysuunnittelun sekä tuotemuotoilun parissa. Koskinen asui viikot Iittalan kylällä, missä tekeminen jatkui aamusta iltaan.

– Työ ei ollut vain työtä vaan myös harrastus, joka tempaisi mukaansa. Sisäinen palo sai tekemään juttuja ja haastamaan itseään ilman sen suurempaa ajatusta taustalla, Koskinen pohtii.

Kansainvälistä näkyvyyttä ja oma muotoilutoimisto

Hieman ennen vuosituhannen vaihdetta Koskisen työ alkoi saada kansainvälistä näkyvyyttä, ja hänen suunnittelemiaan tuotteita pyydettiin näyttelyihin muun muassa Milanoon ja Japaniin. Työhuoneyhteisön kollegat auttoivat saamaan työt valmiiksi, ja muotoilutoimisto alkoi rakentua yhteisen tekemisen kautta.

– Milanon messuilla vuonna 1998 ymmärsin, että tuotteilleni on kysyntää kuluttajapuolella. Lähestyin portfolio kädessäni joitakin pioneerityötä tekeviä yrityksiä. Yksi näistä oli italialainen yritys, jonka edustaja sanoi, että tekee yhteistyötä vain ystävien kanssa.

Kohtaaminen poiki idean nimestä muotoilutoimistolle, jonka Koskinen perusti vuonna 2000. – Yritykseni on nimeltään Teollisuuden Ystävät Oy. Teemme juttuja yhteistyössä ja tämä on yritykseni filosofia.

Nimimuotoilijatkin tekevät tiimityötä

Teollinen muotoilu on muuttunut voimakkaasti Koskisen uran alkuvuosista tähän päivään. Muotoilijoita ei esimerkiksi enää juuri palkata yrityksiin, vaan nykyään käytetään freelancereita ja alihankintaa. Työkenttä on entistä pirstaloituneempi.

– Yhteistyön voima ei ole kadonnut mihinkään. Mutta kuluttajatuotteiden tai taideteollisten tuotteiden suunnittelussa oma yritys ja itse tekeminen on ehkä tällä hetkellä ainoa oikea tapa, Koskinen sanoo.

Nimimuotoilijoita ei enää nouse esiin kuten aikaisemmin, eikä Koskisen mielestä tarvitsekaan. Ajat ovat muuttuneet ja asioita tehdään nyt entistä järkevämmin.

– Eivät nimimuotoilijat aikoinaankaan toimineet yksin: Tapio Wirkkala ja muut tekivät hurjaa tiimityötä, mutta media halusi nostaa heitä artisteiksi. Tämä antoi hieman vääristyneen kuvan.

Tulos selvillä, kun jyvät ovat laarissa

Koskinen tunnetaan muotoilijana niin Suomessa kuin ulkomailla. Yrittäjänä hän havahtuu silti välillä siihen, että projektit ovat tulleet päätökseen eikä seuraavista ole tietoa.

– Silloin voi fiilistellä ja kehittää itseään, tehdä ideoita varastoon. Tämä on hiukan paluuta opiskeluaikoihin: hyviä juttuja voi tehdä ilman asiakkaitakin, Koskinen tuumii.

Juuri nyt Koskisella on vireillä mielenkiintoisia projekteja uuden teknologian parissa. Kyse on esimerkiksi sensoriteknologiasta ja sydänleikkauksiin liittyvistä mittalaitteista.

– On valtavan mielenkiintoista nähdä, kuinka tutkimustulokset alkavat elää. Voidaan tehdä esimerkiksi tuotteita, joiden avulla sydänleikkaukset ovat nykyistä turvallisempia. Tulos on kuitenkin selvillä vasta, kun jyvät ovat laarissa, Koskinen kiteyttää.

Harri Koskinen oli haasteltavana Design from Finland -merkkiyritysten syystapaamisessa 10.10.2023. Artikkelin kirjoitti toimittaja Silja Eskola. Artikkelikuva: Kuulas-astiasarja, Industry of Friends.

Mikä on Design from Finland -merkki?

• Design from Finland -merkki viestii ainutlaatuisesta suomalaisesta muotoilusta
• Tuote, tuoteryhmä tai palvelu on muotoiltu Suomessa ammattitaitoisesti, vastuullisesti ja käyttäjälähtöisesti
• Merkkiyritys viestii avoimesti tuotantoketjunsa rakenteesta ja valmistusmaasta
• Merkki on käytössä yli 680 yrityksellä ja se voidaan myöntää perinteisen muotoilun lisäksi myös erilaisille digitaalisille ratkaisuille
• Design from Finland -merkkiä hallinnoi Suomalaisen työn liitto, ja merkin myöntää puolueettomista asiantuntijoista koostuva toimikunta

Lue lisää merkistä

Tutustu Design from Finland -merkkiyrityksiin