”Hakemusten määrä kertoo Avainlipun arvosta yrityksille”

Avainlipputoimikunnan pitkäaikainen puheenjohtaja Mikko Härkönen siirtää vuoden vaihtuessa toimikunnan vetovastuun seuraajalleen. Härkösen mielestä Avainlippu on merkki suomalaisen työn tukemisesta ja arvostamisesta.

”Hakemusten määrä kertoo Avainlipun arvosta yrityksille”

Mikko Härkönen tuntee Avainlipputoimikunnan työn läpikotaisin. Hän on toiminut puheenjohtajana kahteen otteeseen, vuosina 2014–2016 ja 2021–2024. Näiden vuosien aikana toimikunta on päättänyt tuhansien tuotteiden, palveluiden ja verkkokauppojen oikeudesta käyttää Avainlippua. Kaikkiaan joulukuussa 2024 noin 8 750 yritystä käytti Avainlippua.

Avainlipputoimikunta arvioi jokaisen hakemuksen ja päättää, annetaanko yritykselle oikeus käyttää Avainlippua.

”Avainlippu on valtavan arvostettu brändi eivätkä kaikki hakijat saa oikeutta käyttää sitä. On todella tärkeää huolehtia, että Avainlipun saajat täyttävät kriteerit ja Avainlippuun liitetty lupaus laadusta ja suomalaisuudesta säilyy”, Härkönen sanoo.

Mikko Härkönen työskentelee nykyisin Kuntaliitossa elinvoimajohtajana. Avainlipputoimikunnan puheenjohtajana hän aloitti työskennellessään Työ- ja elinkeinoministeriössä.

Monipuoliset taustat

Härkösen mukaan puheenjohtajuudesta luopuminen on haikeaa. Suomalainen työ ry:n kanssa hän jatkaa kuitenkin edelleen tiiviisti töitä yhdistyksen hallituksen jäsenenä.

”Olen nauttinut toimikunnassa joka hetkestä ja päässyt tekemään tärkeää ja merkityksellistä työtä. Toimikunnan vahvuus on sen monipuolisuus. Siinä on mukana eri taustaisia ja erilaisia ihmisiä. Jokainen tuo työhön oman vahvan panoksensa.”

Omana perintönään Härkönen uskoo jättävänsä toimikuntaan välittömän ilmapiirin ja keskustelevan kulttuurin.

Härkösen mukaan Suomalaisen työn henkilökunnan osaaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta toimikunta saa työnsä tehtyä. 

”Hakemuksia on ajoittain ollut useita satoja yhdessä kokouksessa. Toimikunnan työ ei onnistuisi mitenkään ilman huolellista valmistelua. Isot kiitokset kuuluvatkin toimiston henkilökunnalle kaikista vuosista!”

Vaikeat tapaukset keskusteluttavat

Härkösen näppituntuma on, että puheenjohtajuuden alkuvuosina tuotteiden osuus Avainlippuhakijoista oli suurin. Viime vuosina palveluiden ja verkkokauppojen osuus on kasvanut.

Toimikunnan kokouksissa eniten aikaa menee vaikeimpiin tapauksiin. Valtaosa päätöksistä on selkeitä: jos yritys ja sen tuote täyttää kriteerit, se saa Avainlipun.

”Vaikeita tapauksia ovat esimerkiksi elintarvikealan yritykset, joilla kaikki raaka-aineet eivät ole kotimaisia. Ulkomaisista elintarvikkeista valmistetulla tuotteella tulee olla riittävä jalostusaste, jotta se voi saada Avainlipun.”

Hyvin harva tuote on kuitenkaan kokonaan tehty Suomessa täysin kotimaisista komponenteista.

”Näissä tapauksissa selvitetään, missä maassa on tehty tuotannon merkittävin vaihe ja kuinka suuri tuotteen kotimaisuusaste on. Toimikunta tekee arviointia myös eettisestä ja hyvän liiketoimintatavan näkökulmasta.”

Avainlippu voidaan myöntää Suomessa valmistetulle tuotteelle tai Suomessa tuotetulle palvelulle, jonka kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia. Kotimaisuusaste tarkoittaa suomalaisten kustannusten osuutta tuotteen tai palvelun omakustannusarvosta.

Palveluyritysten kohdalla yrityksellä on lisäksi oltava merkittävä kotimainen omistusosuus, Suomessa toimiva johto ja yrityksen pääkonttorin on sijaittava Suomessa.

Avainlipun merkitys syntyy Härkösen mielestä mahdollisuudesta erottua suomalaisena toimijana ja suomalaisen työn tukijana.

”Yritykset haluavat olla ylpeitä suomalaisesta työstä ja osoittaa sille arvostusta. Merkki on laadun tae ja auttaa myös myynnissä.”

Teksti: Anna Niemelä

Kuva: Matti Rajala