Avainlippu-merkki on suomalaisen työn symboli, joka on ollut käytössä jo 60 vuotta. Se kertoo, että tuote on valmistettu Suomessa, palvelu on tuotettu Suomessa tai kyseessä on suomalainen verkkokauppa. Avainlippu edistää kotimaisen työn arvostusta ja tunnettuutta. Kutsumme kaikki kuluttajat ja Avainlipun saaneet yritykset mukaan juhlavuoden viettoon. Osta kotimaista, suosi suomalaista!
Katri Helena esitti vuonna 1965 Avainasemassa-jenkan. Sen on säveltänyt ja sanoittanut Saukki, eli Sauvo Puhtila. Kappaleen sanoma suomalaisen suosimisesta pätee yhä tänä päivänäkin.
Kysy kotimaista, osta suomalaista, sillä se kaikki on kotiinpäin.
Mahtava kappale, eikö vaan? Sitä voi kuunnella vapaasti omassa käytössä. Jos suunnittelet sen käyttöä julkisesti esim. tapahtumassa tai markkinoinnissa, niin tekijänoikeusasiat tulee hoitaa Teoston kautta. Nautitaan Avainlipun syntymusiikista täysin siemauksin! Lataa Avainasemassa-jenkka.
Mitä Katri Helena tänä päivänä ajattelee suomalaisesta työstä? Ja vuonna 1965 laulamastaan Avainasemassa-jenkasta? Katso haastattelu videolta. Suomalainen työ ry myönsi Katri Helenalle Elämäntyö-Avainlippu-palkinnon. Rautainen Avainlippu-tunnustus myönnettiin hänen mittavasta ja merkityksellisestä työstään suomalaisen työn ja kulttuurin eteen. Katri Helenan sinivalkoinen ääni ja rakastetut kappaleet ovat kulkeneet suomalaisten rinnalla vuosikymmenten ajan. Hänen laulunsa ovat muovanneet kansallista identiteettiämme ja toimineet yhteisenä tunnekielenä sukupolvesta toiseen.
Laulaja Katri Helenan haastattelu
Laulaja Katri Helenan haastattelu
Avainlippu on kulkenut suomalaisten arjessa ja juhlassa jo 60 vuotta. Tuhannet suomalaiset tuotteet, palvelut ja verkkokaupat ovat Avainlipun arvoisia. Mutta mikä on mielestäsi kaikkien aikojen paras Avainlippu-tuote? Miksi? Vastaa kysymykseen, ja voit voittaa tuliterän Jopo-polkupyörän, tuon Hangossa valmistetun ikonisen kulkupelin. Arvontaan voit osallistua 29.4.-11.5.2025.
Arvonta on päättynyt, onnea voittajille!
Avainlippu 60 vuotta tv-mainos
Avainlippu 60 vuotta tv-mainos
Avainlippu-merkki täyttää 60 vuotta juhlien sitä yhdessä kuluttajien ja Avainlippua käyttävien yritysten kanssa. Juhlavuoden kampanja näkyy televisiossa ja verkossa tutun sanoman kanssa. Osta kotimaista, suosi suomalaista!
Avainlippu on vuonna 2024 Suomen viidenneksi arvostetuin brändi. Sijoitus on kaikkien aikojen paras, ja se korostaa entisestään, kuinka vahvasti suomalaiset arvostavat kotimaista työtä.
Taloustutkimuksen brändien arvostus -tutkimus kartoittaa vuosittain suomalaisten suosimat brändit. Tutkimuksessa on mukana kaikkiaan 80 tuoteryhmää ja 683 brändiä.
Avainlippu elää ja kehittyy jälleen ajassa, kun merkistä lanseerataan oma versio suomalaisille verkkokaupoille.
Nyt kotimaisten tuotteiden ja palveluiden lisäksi kuluttaja erottaa Avainlipusta selkeästi myös suomalaiset verkkokaupat, jotka työllistävät Suomessa ja palvelevat asiakkaitaan luotettavasti.
Suomi etenee ensimmäistä kertaa jalkapallon miesten EM-kisoihin, mikä nähdään Suomalaisen työn liitossa Avainlipun arvoisena saavutuksena.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö luovuttaa koronapandemian vuoksi etätapaamisessa Suomen miesten jalkapallomaajoukkueelle takorautaisen Avainlipun osoituksena suomalaisesta osaamisesta ja yhteistyöstä.
Koronan keskellä suomalaista työtä, yrittäjyyttä, valmistusta ja suunnittelua arvostetaan entistä enemmän. Avainlippu nousee Suomen arvostetuimmat brändit -listauksessa TOP 10:n joukkoon ja myönnettyjen merkkien määrä nousee yli 4700.
Suomalaisen työn liitto yhdistää jälleen voimansa K-ryhmän kanssa suomalaisen työn puolesta ja Ole osa hyvän ketjua -kampanja syntyy pikavauhtia.
Suomi voittaa kolmannen kerran jääkiekon MM-kultaa. Kaisaniemen puiston kansanjuhlassa presidentti Sauli Niinistö ojentaa joukkueen kapteenille Marko ”Mörkö” Anttilalle takorautaisen Avainlipun merkkinä rautaisesta suomalaisesta työstä.
Onhan siinä Avainlippu? -kampanja jatkuu radiossa, TV:ssä ja verkossa. Avainlippu-tuotteiden ja palveluiden määrä jatkaa kasvuaan, niitä on jo yli 4 300.
Vuosikymmenen suurin Avainlippu-kampanja, kolmivuotinen Onhan siinä Avainlippu? -kampanja, polkaistaan käyntiin vapun alla.
Kampanjan tavoitteena on saada suomalaiset ostamaan entistä enemmän Avainlippu-tuotteita ja -palveluita ja näin työllistämään suomalaisia. Avainlippu on tähän mennessä myönnetty yhteensä yli 4 100 tuotteelle, tuoteryhmälle ja palvelulle.
Vuonna 2015 Avainlippu täyttää 50 vuotta. Avainlippu on myönnetty yhteensä 2 900 tuotteelle, tuoteryhmälle ja palvelulle.
Avainlipun viisikymppisiä juhlittiin vuonna 2015 Nostetaan Suomi plussalle! -kampanjalla yhdessä Avainlippu-yritysten kanssa. Kampanja muistuttaa kuluttajia suomalaisen työn merkityksestä ja Avainlippu-yritysten laajasta kirjosta.
Avainlippu juhlii kesällä syntymäpäiviään ympäri Suomea. Juhlavuoden kiertue kulkee kesän aikana ympäri Suomea Oulussa, Seinäjoella, Vaasassa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Porin SuomiAreenassa.
Suomi voittaa jääkiekon MM-kultaa toisen kerran vuonna 2011. Presidentti Halonen ojensi Kauppatorilla takorautaisen Avainlipun MM-kultajoukkueelle.
Samana vuonna Avainlipun ulkoasua hiotaan ajanhenkeen graafikko Marika Perätalon toimesta.
Kauan himoittu Euroviisujen voitto osuu Suomelle vihdoin vuonna 2006 ja liitto palkitsee Lordin pronssisella Avainlipulla. Palkinnon jakoi Presidentti Tarja Halonen Kauppatorin kansanjuhlassa.
Vuosituhannen vaihteessa liitto toteuttaa yhdessä radio Novan kanssa mittavat kesäkampanjat, missä esitellään ilmiöitä Suomesta miljoonayleisölle. Myös edelleen pyörivät joulukampanjat aloitetaan.
Samaan aikaan graafikko Ilmo Valtonen viilaa Avainlippua hienovaraisesti.
Suomi voittaa jääkiekon MM-kultaa ensimmäisen kerran vuonna 1995 ja joukkueelle ojennetaan Avainteko-kunniakirja Helsingin Kauppatorilla. Tapahtumaa todisti 2,3 miljoonaa televisiokatsojaa.
Samana vuonna Avainlippua aletaan myöntämään myös Suomessa tuotetuille palveluille.
Suomi herää 1990-luvun alussa syvään lamaan ja tarvitaan kaikki keinot kansakunta jaloilleen nostamiseksi. Suomalaisesta työstä kertovan Avainlipun merkitys kasvaa ja suomalaisuus on muotia.
Tiedät kyllä miksi -mainoskampanja vetoaa nuoriin, Citymarketeissa siniristikupongit puolestaan koko kansaan. MTV3:n kanssa aloitetaan Kuukauden kotimaiset avainteot -sarja.
1980-luvulla Suomi on nousukiidossa ja kaikesta uudesta ja ulkomaisestakin tulee muodikasta. Kotimaisuutta nostetaan esiin yhdessä teollisuuden kanssa ja Avainlippu kuvittaa monia kampanjoita suomalaisen työn puolesta.
Myös kattavat kuluttajatutkimukset kuuluvat ajanhenkeen. Enää ei puhuta vain hinnasta ja laadusta vaan esiin astuvat esimerkiksi eettiset ja nautinnonhaluiset kuluttajat.
Valtion ja yksityisen sektorin aikaisemmin eri tahoilla rahoittama kotimaisuuskampanjointi sekä alkuperämerkkitoiminta yhdistettiin.
Aikaisemmista merkeistä luovuttiin, suuren suosion saavuttanut Avainlippu jäi liiton alkuperämerkiksi.
Alkuperämerkintää koskevan aloitteen teki toukokuussa 1973 Marttaliiton toiminnanjohtaja Annikki Jäntti Kotimaisen tuotannon valtuuskunnan kokouksessa. Vuosikymmenen kampanjatunnuksena toimineesta Avainlipusta tuli 1975 alkuperämerkki, jota kauppa- ja teollisuusministeriön alainen Kotimaisen tuotannon valtuuskunta myönsi vain tutkitusti kotimaisille tuotteille.
Käytännössä tämä tarkoitti, että myyntihinnasta vähintään 50 prosenttia muodostui Suomessa tehdystä työstä. Ensimmäisiä Avainlippu-tuotteita ovat Norlynin sukkahousut, Finnmatchin tulitikut ja Nokian wc-paperi.
Graafikko Kaj Kajander suunnitteli laatikon kylkeen kiinnittyneen leijonanpään vientimerkiksi. Vientimerkki tuli kolmanneksi merkiksi alkuperämerkin (leijonanpää) ja takuumerkin (kahdeksankulmion kehystämä leijonanpää) rinnalle.
Idea ja mielikuva oli, että merkeillä oli hierarkia, jonka huipulla kansainvälisesti menestyneet valiotuotteet saivat kantaa vientimerkkiä.
Avainlippu-tunnus piirretään vuonna 1965 osaksi Osta suomalaista -kampanjaa. Kampanjan tilaus tuli valtioneuvostolta. Uutta tunnusta käytetään ahkerasti ja avain nähdään jopa joulupukin kädessä Helsingin joulukadun avajaisissa. Myös Katri Helenan heläyttämä ”Avainasemassa” jenkka soi ahkerasti radiossa. Liitto toimi taustajoukkona myös useissa kotimaisuusaatteen ympärille tehdyissä tv-tuotannoissa. Kuuntele Avainasemassa-jenkka.
Kertaluonteiseksi kampanjamerkiksi piirretty Avainlippu vakiintuu pian osaksi yritysten kotimaisia tuotteita. Avainlippua edelsi vuonna 1932 käyttöön otettu leijonamerkki, joka luotiin suomalaisen tuotteen alkuperämerkiksi ja Suomen Työn Liiton jäsenmerkiksi. Avainlippu syrjäytti leijonanpäämerkin vuonna 1978.
Suomalaisille valiotuotteille varattu laatumerkki oli leijonanmerkin muunnelma, jossa oli yhdeksän leijonanpäätä ruusukkeen sisällä.
Laatumerkkiä myönnettiin ”suomalaisille valiotuotteille, joiden aikaansaamista on pidettävä meidän teollisen toimintamme voittona ja kansantaloudellisena saavutuksena”. Merkkiä myönnettiin vuoteen 1939 asti.
Kahdeksankulmiossa olevasta mukaillusta leijonanpäästä tuli suomalaisten tuotteiden alkuperämerkki sekä Kotimainen Työ ry:n jäsenmerkki.
Leijonanpäämerkki on laadun tae 30-luvulla, jolloin sitä myös plagioitiin ulkomailla. Leijonanpäämerkin suunnitteli arkkitehti Matti Björklund, joka toimi 30-luvulla myös Kalevalan kuvittajana.
Leijonanpäämerkki otettiin käyttöön takuumerkiksi vuonna 1957. Alkuperämerkkinä jatkoi pelkkä leijonanpää ilman kehyksiä.
Kotimaisen Työn Liitto julisti elokuussa 1915 merkkikilpailun, jossa haettiin suomalaisille tuotteille soveltuvaa alkuperämerkkiä. Merkkikilpailun tuloksena valittiin suomalaisten tuotteiden alkuperämerkiksi Arne W. Ranckenin merkki, jossa oli veden äärellä kasvava kuusi taustanaan hammasratas.
Alkuperämerkki oli käytössä vuosina 1917–1919.
Tänä aikana tarvitaan kannustava ja positiivinen viesti. Avainlipun merkitys on siinä, että se vie Suomea eteenpäin. Se ei katso menneeseen, vaan tulevaan. Rohkeasti, itsevarmasti, kannustavasti. Ja uskoen siihen, että kyllä me pystytään.
Suomalainen työ on avain kasvuun. Avain turvallisuuteen. Avain edistykseen, menestykseen ja kehitykseen. Se on avain hyvinvointiin – toimivaan ja tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Eli yksinkertaisesti avain loistavaan tulevaisuuteen. Siksi suomalaisen työn puolesta kannattaa aina liputtaa.
Lähde: Avainlippu 60v -tutkimus (n 2048 suomalaista)
Lähde: Avainlippu 60v -tutkimus (n 2048 suomalaista)
