Asenne ja tekemisen meininki ratkaisevat kesätyössäkin

Hyvä perehdytys, avoin ilmapiiri ja aktiivinen vuorovaikutus ovat keskeisiä tekijöitä kesätyön onnistumisen kannalta. Tästä ovat yhtä mieltä sekä HKFoodsin  rekrytointipäällikkö Laura Nyman  että Suomalainen työ ry:n kesätyöntekijä Jenni Peltonen. Tätä tukevat myös Suomalainen työ ry:n kesätyötä käsittelevän  kyselytutkimuksen tulokset. 

Prosessi ja hyvä valmistautuminen ovat avainasemassa kesätyöntekijöiden vastaanottamisessa, kertoo HKFoodsin  rekrytointipäällikkö Laura Nyman.  Perehdytys onnistuu, kun toimintatavat ovat kunnossa. Silloin myös vastuut on jaettu eli jokainen tietää, kuka hoitaa mitäkin ja missä vaiheessa. 

Nyman muistuttaa, että työnantajan kannattaa kuunnella kesätyöntekijöitä ja pysyä avoimena uusille näkemyksille.  

”Kesätyöntekijät ovat usein juuri koulunsa päättäneitä tai opiskelemassa. He voivat tuoda mukanaan tuoreita ajatuksia ja uusia toimintatapoja. Heillä voi olla upeita oivalluksia, joten työnantajan ja työyhteisön on hyvä pitää mieli avoimena”, Nyman toteaa.  

Kesätyöntekijöiltä hän toivoo aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta, vastuunottoa ja sitoutumista työtehtäviin sekä turvallisten työtapojen noudattamista.  

Työpaikan ilmapiiri vaikuttaa kesätyön onnistumiseen 

Tärkeä osa kesätyön onnistumista on Nymanin mukaan työpaikan avoin ilmapiiri. Se tarkoittaa, että nuori voi kysyä asioita, hänen kysymyksiinsä vastataan ja hänelle annetaan myös palautetta työstä.  Sitä korostaa myös Suomalainen työ ry:n kesätyöntekijä  Jenni Peltonen (artikkelikuvassa), joka opiskelee viestintää Vaasan yliopistossa ja valmistuu heinäkuun lopussa.  

Peltosen mukaan on tärkeää, että työntekijöihin luotetaan ja on tunne, että kaikki ovat samalla puolella. Hän arvostaa selkeää ja rauhallista perehdytystä. Esimerkiksi Suomalaisessa työssä käytännön asioista on kerrottu hänelle hyvin ja organisaatio ja työntekijät on esitelty, minkä jälkeen hän on saanut syventyä muihin asioihin. Hänellä on aina mahdollisuus kysyä asioista.   

”Minulle on tärkeää päästä oman uran alkuun ja saada jalkaa oven väliin. Toivon, että oman alan kesätyö kasvattaa itseluottamusta ja -varmuutta, kun saan ymmärrystä omasta alasta ja sen käytännöistä”, Peltonen sanoo. 

Hän lähetti noin 50 hakemusta harjoittelu- ja kesätyöpaikkoihin tänä keväänä. Peltosen mielestä työnantajien tulisi viestiä hakuprosessista selkeästi.  Joiltakin työnantajilta hän sai heti tiedon siitä, miten prosessi etenee, joistakin hän ei ole kuullut mitään.  Valtaosa oli äärilaitojen välissä. 

Kesätyön saaminen poikkeuksellisen vaikeaa tänä vuonna 

Suomalainen työ ry selvitti nuorten ajatuksia kesätyöstä kyselytutkimuksella, johon vastasi 1048 nuorta ikäryhmästä 16–26 vuotta.  Suomalainen työ ry:n tutkimuspäällikön  Jokke Eljalan mukaan tulosten perusteella kesätyö on ollut poikkeuksellisen vaikeaa saada tänä vuonna. 

Peräti 94 prosenttia vastaajista pitää kesätyön saamista liian vaikeana. Joka kolmas vastaajista ei ollut saanut kesätyötä, vaikka oli sitä hakenut. Eljalan mukaan tarjonta on todennäköisesti ollut vähäisempää kuin aiemmin ja hakijamäärät ovat kasvaneet valtavasti. 

80 prosenttia kesätyöpaikan saaneista nuorista pitää kesätyötä tärkeänä askeleena työelämään. Ikäryhmä vaikuttaa siihen, mitä kesätyöltä haetaan. 

”Vanhimmalla vastaajaryhmällä korostuu työpaikan laatu. Heille on tärkeää, että työ tukee opintoja ja omia kiinnostuksen kohteita”, Eljala kertoo. 

Vastaajilta kysyttiin myös niin sanottuja varoitusmerkkejä eli sitä, mitkä asiat työpaikkailmoituksessa ovat saaneet vastaajan jättämään hakematta työpaikkaa, joka aiemmin vaikutti kiinnostavalta 

”Nuoret eivät hae työtä, jos he kokevat, että oma osaaminen ja kokemus eivät riitä. Ehkä enemmän voisikin tuoda esiin, että aina ei tarvita tehtävään pitkää kokemusta. Osa nuorista koki hakemisen turhaksi. Kritiikkiä sai myös se, jos tehtävät olivat epäselviä”, Eljala toteaa. 

Teksti: Kati Haapakoski
Kuvat: Sanna Huovinen, Laura Nyman, Matti Rajala