Blogissamme tuomme esiin erilaisia näkökulmia suomalaiseen työhön vaikuttavista tekijöistä, kerromme työn uudistumisen mahdollisuuksista ja otamme kantaa miten Suomi menestyisi myös jatkossa. Suomalaisen työn liiton henkilökunnan lisäksi blogissa kirjoittaa vaihtuva vieraskynäkirjoittaja. Haluaisitko sinä kirjoittaa vieraskynän? Ota yhteyttä: hanna.malinen@suomalainentyo.fi
Aurinkoinen kesäpäivä on hyvä ajankohta pohtia Suomen vetovoiman kohtalonkysymyksiä. Yksi kuuma teema Suomen tulevaisuuteen liittyen on se, miten Suomi ja suomalaiset yritykset voivat houkutella ja pitää kiinni ulkomaisista osaajista ja paluumuuttajista.
Maailmassa, jossa tieto on demokratisoitu, brändi on ainoa asia, jonka yritys voi omistaa. Näin sanoo mainostoimisto Staartin perustaja Juuso Kemi. Suomalaisen työn liiton haastattelussa Kemi kertoo, miten brändi rakennetaan ja ihmettelee, miksi Suomessa keskitytään mieluummin kulujen leikkaamiseen kuin brändien rakentamiseen.
Työmotivaatiomme on läntisen Euroopan heikoimpia. Suomi on uupuneiden maa. Näin pomosi huijaa sinua. Onko työkaverisi narsisti? Lasketko päiviä seuraavaan lomaan?
Tuotteiden alkuperä- ja valmistusmaa kiinnostaa kuluttajia nyt kenties enemmän kuin koskaan ennen. Viime vuosien globaalien tapahtumien aiheuttama taloudellinen epävarmuus ovat saaneet monet pohtimaan ostokäyttäytymistään, mikä näkyy kotimaisuuden suosion nousussa. Lisäksi kuluttajat vaativat yrityksiltä vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Avainlippu on lähes kaikkien suomalaisten tunnistama alkuperämerkki, josta asiakas tunnistaa kotimaisen valmistuksen ja työn.
Monimuotoisuus ja inklusiivisuus ovat tärkeitä teemoja tämän päivän työelämässä. Mitä ne tarkoittavat ja miten niitä voi edistää työpaikoilla? Näihin kysymyksiin Suomalaisen työn liitto lähti etsimään vastauksia ihmisoikeuskouluttaja Dakota Robinin koulutusten ja osaamisen avulla, ja kutsuu koko jäsenyhteisönsä pohtimaan työelämän monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta, sekä mitä kukin voi tehdä niiden parantamiseksi.
Lähes kaikki näkemäni asenneselvitykset kertovat samaa viestiä, että me suomalaiset olemme erityisen innokkaita suosimaan kotimaisia ja vastuullisia tuotteita ja palveluita. Toisaalta olen kuullut monta kertaa yritysten edustajilta, että ostaessaan asiakkaat päätyvät hintaan pohjautuvaan ”rationaaliseen” valintaan, eli hinta ratkaisee, eikä mikään muu. Mutta onko todellakin niin, että me suomalaiset uskottelemme, jopa itsellemme, tekevämme hyviä valintoja, mutta todellisuudessa emme niitä tee?
Muistan elävästi, miten kävelin lapsena Lahden Seppälässä ja sain kauan haaveilemani pinkin neuleen. Elettiin 90-luvun alkua. Samaan aikaan Simo Vaatehuoneelta myi silkkipaitoja hintaan ysiysi ja urheilukaupungissamme viiletettiin kahisevissa tuulipuvuissa joka paikkaan. Jumppasimme ystäväni Katin kanssa itsekudotuissa säärystimissä Anne Sällylän tahtiin. Ja hiukset oli tietysti krepattu, kuinkas muuten.
Hyvien valintojen viikkoa vietetään 29.4.–5.5. Kampanjan tarkoituksena on muistuttaa kuluttajia ja muita ostajia suomalaisen työn valinnan vaikutuksista.
Tuotteiden alkuperä- ja valmistusmaa kiinnostaa asiakkaita yhä enemmän. Koronapandemia, Ukrainan sota ja maailman taloudellinen tilanne ovat saaneet monet pohtimaan ostokäyttäytymistään, mikä yhä näkyy kotimaisuuden suosion nousussa. Lisäksi kuluttajat vaativat yrityksiltä vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Avainlippu on lähes kaikkien suomalaisten tunnistama alkuperämerkki, josta asiakas tunnistaa kotimaisen valmistuksen, kotimaisen omistuksen ja suomalaisen työn.
Välillä tuntuu siltä, että verkkokauppa on villi länsi, jossa on mukana kaikenlaisia toimijoita. Mukaan mahtuu valitettavasti suoranaisia huijaussivustoja, jotka saattavat nopealla vilkaisulla vaikuttaa kotimaisilta verkkokaupoilta. Kotimaisuus kannattaakin kääntää kilpailueduksi, jolla voit kotimaan markkinoilla erottautua luotettavana toimijana.