Uunituore tutkimus: Nuoret suhtautuvat työhön muita valoisammin  

Työn merkitys on meille suomalaisille kiistaton – se on toimeentulon lähde, mutta myös identiteetin ja sosiaalisten suhteiden rakentaja. Tutkimuksemme mukaan 82 % suomalaisista kokee työnsä merkitykselliseksi ja lähes sama määrä kokee ylpeyttä työstään. Onpa komeat lukemat!

Työ puhuttaa juuri nyt erityisen paljon ja siksi halusimme tutkia ajatuksia työstä ja työelämästä. Tutkimus suunniteltiin perustuen tulevaisuuden työn ilmiöiden kartoitukseen, johon osallistettiin myös työelämäasiantuntijoita ja Suomalainen työ ry:n jäseniä. Tulokset vahvistavat, että työn arvostus on vahva, mutta samalla siihen liittyvä varmuus on murenemassa. Tämä ristiriita, jota kutsumme “merkityksen paradoksiksi”, on ajan kuva: työ koetaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi, mutta luottamus sen tuomaan toimeentuloon rakoilee. Taloudellisen turvan hakeminen on ihmiselle tyypillistä, ja kiinnostavaa onkin se, että aiempaa useampi suomalainen näkee sivutyöt ja yrittäjyyden ratkaisuna epävarmuuteen. 36 % tutkimukseemme vastanneista sanoo tekevänsä nykyisin sivutöitä parantaakseen ansiotasoaan ja noin puolta työelämässä mukana olevista kiinnostaa sivutöiden tekeminen toimeentulon parantamiseksi tulevaisuudessa.

Uusien sukupolvien valoisa asenne

Nuorista on ollut huolissaan koko Suomi jo useamman vuoden ajan. Pelätään, ettei työ kiinnosta nuoria tai he näkevät työelämän näköalattomana. Mielenkiintoisin löydös tutkimuksessamme liittyykin sukupolvien väliseen suhtautumiseen ja ennen kaikkea nuorten valoisaan asenteeseen. Nuoret eivät ainoastaan pidä työtä tärkeänä – he kokevat sen täynnä mahdollisuuksia. Työhön liittyvät unelmat eivät ole kuolleet ja nuoret uskovat työn roolin muuttuvan tätäkin hetkeä tärkeämmäksi.

Työelämäindeksi-tutkimuksen lisäksi olemme yhdessä Nuorten Akatemian kanssa tutkineet vielä syvemmin nuorten ajatuksia ja sekin tutkimus vahvistaa faktan siitä, että työhaluja on ja työ todella kiinnostaa nuoria. Näiden kahden toisistaan irrallisen tutkimuksen löydökset ovat mahtavia! Ja siksi vaadin yleiseen keskustelukulttuuriimme muutosta, työtä käsittelevän puheen negatiivinen kierre on tullut tiensä päähän. Muistetaan, että työelämän tarkastelun ei tulisi perustua pelkkiin tunteisiin tai vanhentuneisiin käsityksiin, vaan juuri faktat auttavat ymmärtämään todellisia trendejä. Nuorten suhtautuminen on itse asiassa rationaalisempaa ja ratkaisukeskeisempää kuin meidän aiempien sukupolvien pessimismi. Tutkitusti nuorten odotukset työelämää kohtaan ovat realistisia ja tavanomaisia. Nyt on meidän työnantajien vuoro uskoa ja vastata nuorten upeaan asenteeseen tarjoamalla työtä ja etsimällä aktiivisesti keinoja nuorten työllistymisen tukemiseksi.

Teknologia – uhka ja kasvumoottori

Teknologia oli luonnollisesti yksi tutkimuksemme näkökulmista, sillä teknologia ja työn tulevaisuus kietoutuvat teemoina toisiinsa. Teknologian rooli työelämässä heijastaa samaa kaksijakoisuutta kuin asenteet työhön yleisesti: Se on samanaikaisesti sekä lupaava kasvun moottori että työpaikkoja uhkaava voima. Ymmärrämme, että digitalisaatio muuttaa työn luonnetta ja jokainen ala kokee sen vaikutukset. Suhtautuminen teknologiaan jakautuu vahvasti: nuoret ja koulutetut näkevät sen mahdollisuutena, kun taas vanhemmat ja perinteisempien alojen työntekijät kokevat sen muita useammin riskinä.

Teknologiamyönteisten alojen työntekijät (ICT, rahoitus ja vakuutus) näkevät työn merkityksellisenä ja teknologiakehityksen myönteisenä. Vastakohtana esimerkiksi majoitus-, ravitsemus- ja taidealat suhtautuvat teknologiaan varovaisemmin. Koronasta alkanut näiden alojen jatkuva kuritus vain jatkuu ja siksi epävarmuus ei ole teoreettinen uhka, vaan todellinen ja jo läsnä oleva haaste.

Yhteisöllisyyden uusi nousu ja jatkuvan oppimisen imperatiivi

Tutkimuksen toinen yllätys liittyy mielestäni yhteisöllisyyteen. Vaikka etätyökeskustelu on ollut koronan jälkeen varsin polarisoitunutta, yhteisöllisyys ei ole kadonnut – päinvastoin, monet kokevat yhteenkuuluvuuden jopa vahvistuneen viimeksi kuluneiden vuosien aikana. Kehittyäksemme tarvitsemme toisiamme.

Oppiminen ja osaamisen kehittäminen näyttäytyy sekä reaktiona että strategiana: osa pelkää työpaikkojen katoamista ja tarttuvat oppimiseen, mutta samalla monet näkevät oppimisen investointina tulevaisuuteen. Tämäkin löydös tukee “merkityksen paradoksia”; työn epävarmuus kasvaa, mutta omaa hallinnan tunnetta kannattaa vahvistaa kartuttamalla osaamista. Työyhteisöllä on tässä keskeinen rooli: oppiminen ei ole vain yksittäisen työntekijän yksinäinen ponnistus, vaan kollektiivinen prosessi, jossa koko organisaation tulee olla sekä motivaattori että mahdollistaja.

Meillä on työpaikoilla mahdollisuus valmistella itseämme ja toisiamme käsillä olevaan muutokseen tutkimalla vaihtoehtoja, vahvistamalla hallinnan tunnetta ja säilyttämällä toimijuuden. Jatkuva kehittyminen on itsestäänselvyys, ei uhka vaan välttämätön osa työelämän logiikkaa.

Katri Viippola
Toimitusjohtaja, Suomalainen työ ry

Työelämäindeksi-tutkimus on katsaus suomalaiseen työelämään ja sen valikoituihin osa-alueisiin. Tutkimuksen toteuttu nSight Suomalainen työ ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen kohderyhmänä on työelämässä aktiivisesti mukana oleva väestö. Aineisto kattaa sekä kokopäiväisesti että osa-aikaisesti työskentelevät, yrittäjät, maanviljelijät, freelancerit ja keikkatyön tekijät, lomautetut sekä enintään 12 kuukautta työttömänä olleet. Tutkimusaineisto kerättiin 3.-13. huhtikuuta 2025 Dynatan online-paneelissa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1065 henkilöä. Tutkimusaineisto edustaa suomalaisia työelämässä mukana olevaa väestöä iän, sukupuolen ja asuinmaakunnan mukaan.

Hyvän työn jäljillä -blogisarja

”Hyvän työn jäljillä” on asiantuntijoiden tuottama blogisarja, jossa Suomalainen työ ry:n kolumnistit etsivät hyvää työelämää.

Katri Viippola

toimitusjohtaja

Katri Viippola työskentelee Suomalainen työ ry:n toimitusjohtajana. Aikaisemmin Katri on työskennellyt finanssi- ja vakuutussektorilla sekä media-alalla, mm. Varmassa, Kevassa ja Ylellä. Päätyönsä lisäksi Katri työskentelee erilaisten organisaatioiden hallituksissa. Koulutukseltaan Katri on taiteen maisteri ja EMBA.

Lisää kirjoittajalta