Työelämässä on enemmän hyvää kuin uskallamme myöntää

Suomalainen työelämä ei ole romahtamassa, vaikka julkisesta keskustelusta niin voisi päätellä. Suomalainen työ ry:n Työelämäindeksissä suomalainen työelämä saa arvosanaksi 6,7 kymmenestä. Tulos perustuu 3 243 työelämässä mukana olevan henkilön vastauksiin. 

Jos tätä lukua katsoo nykyisen työelämäkeskustelun läpi, voisi odottaa romahdusta. Uupumus, irtisanomiset, tekoälyn uhkakuvat ja jatkuva epävarmuus hallitsevat puhetta. Työelämäindeksin tulokset kertovat kuitenkin toista. 79 prosenttia kokee työnsä merkitykselliseksi ja 77 prosenttia on ylpeä työstään. 67 prosenttia kokee työpaikan yhteisöllisyyden hyväksi, ja johtaminen saa pääosin myönteisiä arvioita. Tämä ei ole kriisin, vaan vahvan perustan kuva. 

On syytä kysyä, miksi suomalainen työelämä näyttäytyy julkisuudessa usein heikompana kuin mitä työntekijöiden omat kokemukset kertovat. Kriisipuhe on helppo tapa jäsentää muutosta, mutta se voi myös vääristää kokonaiskuvaa ja heikentää luottamusta juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Työ on murroksessa, mutta murros ei ole sama asia kuin kriisi.  

OECD varoittaa väestön ikääntymisen ja heikon tuottavuuskehityksen vaikutuksista kasvuun. World Economic Forum arvioi, että lähes neljännes työtehtävistä muuttuu merkittävästi ennen vuosikymmenen loppua. Sitra muistuttaa, että tekoäly muuttaa työn ja päätöksenteon rakenteita. Liian usein unohtuu yksi keskeinen asia: teknologia ei toimi tyhjiössä. Sen vaikutukset riippuvat siitä, millainen työelämä sen ottaa vastaan. 

Jos työyhteisöissä on luottamusta ja johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi, teknologinen muutos on helpompi toteuttaa. Jos yhteisöllisyys on vahvaa, oppiminen leviää nopeammin. Jos työ koetaan merkitykselliseksi, muutosvastarinta ei lamaannuta organisaatioita. 

Tekoäly ei vähennä ihmisen tarvetta työelämässä, vaan se korostaa sitä. Mitä enemmän rutiineja automatisoidaan, sitä enemmän tarvitaan harkintaa. Mitä enemmän dataa syntyy, sitä tärkeämpää on vastuullinen päätöksenteko. Mitä nopeammin maailma muuttuu, sitä enemmän tarvitaan johtajuutta. Teknologia ei ratkaise luottamusta, vaan ihmiset.  

Suomessa lähtötilanne on tässä suhteessa vahva. Se ei ole kansainvälisesti itsestäänselvyys. Siksi 6,7 ei ole hälytysmerkki, vaan siirtymävaiheen luku. Se kertoo, että perusta on kunnossa, mutta seuraava askel ei tapahdu automaattisesti, vaan vaatii työtä. 

Jos yhteisöllisyys ja johtaminen jäävät vain myönteisiksi kokemuksiksi, niiden potentiaali jää käyttämättä. Jos ne sen sijaan nähdään strategisena voimavarana – niin yrityksissä kuin julkisessa hallinnossa – niistä voi tulla murroksen vakauttava tekijä. Keskustelu työelämästä tarvitsee realismia jatkuvan romahdusretoriikan sijaan. Ylilyöty kriisipuhe voi murentaa juuri sitä luottamusta, jota muutoksen hallinta edellyttää. 

Suomalaisessa työelämässä on enemmän hyvää kuin uskallamme myöntää – ja juuri siksi meillä on enemmän mahdollisuuksia kuin annamme itsellemme luvan nähdä. 

Kirjoitus on julkaistu 16.3.2026 Turun Sanomien mielipidekirjoituksena.

Työelämäindeksi on Suomalainen työ ry:n jatkuva tutkimus, joka mittaa suomalaisten kokemuksia työelämästä kuuden osa-alueen kautta: työn merkitys, teknologian vaikutus, toimeentulon riittävyys, tulonlähteiden muutos, johtaminen ja organisaatiokulttuuri sekä osaamisen kehittyminen. Työelämäindeksin toteuttajana on nSight.