Onko perheen ja työn yhdistäminen pikkulapsiperheen vai koko työyhteisön asia?

Heti alkuun täytyy ravistella ajatusta siitä, että mikä on perheystävällinen työpaikka. Työn ja perheen yhteensovittaminen on aihe, joka koskettaa meitä kaikkia jossain elämänvaiheessa. Otsikosta huolimatta on virheellistä ajatella, että se liittyisi vain pikkulapsiaikaan.

Perheen ja työn yhdistäminen voi liittyä monenlaisiin tilanteisiin, kuten iäkkään vanhemman avustamiseen, raskaana ollessa työn hakemiseen, parisuhteen päättymiseen tai perheenjäsenen sairastumiseen. Elämä on jatkuvaa tasapainottelua erilaisten roolien ja vastuiden välillä, ja näiden eri tilanteiden huomioiminen voi auttaa meitä löytämään parhaita ratkaisuja. Me tarvitsemme työpaikkoja, joilla kaikkien työntekijöiden on mahdollista kukoistaa – elämäntilanteesta riippumatta!

Ne kuuluisat ruuhkavuodet! Sitä ne välillä ovatkin! Kun perheenjäsen vanhenee ja tarvitsee tukea, voi työelämän ja perhevastuiden yhteensovittaminen tuoda haasteita. Tällöin joustavat työaikaratkaisut, etätyömahdollisuudet ja työnantajan tuki ovat keskeisiä tekijöitä. On tärkeää, että työpaikoilla ymmärretään tämänkaltaisten tilanteiden haasteet ja tarjotaan työntekijöille mahdollisuus sopeuttaa työaikataulunsa perhetilanteen mukaan. Myös vertaistuen merkitystä ei pidä aliarvioida; keskustelu muiden samanlaisessa tilanteessa olevien kanssa voi auttaa jaksamaan.

Välillä elämä ei mene suunnitellusti. Joskus rakkauteen tulee ryppy, ero tai muu merkittävä muutos perhetilanteessa voi vaikuttaa voimakkaasti arkeen ja työhön. Työpaikalla kannattaa siis rohkeasti jutella asiasta. Uudessa tilanteessa voi olla tarpeen neuvotella työtehtävien ja -aikojen uudelleenjärjestelyistä, jotta aikaa jää myös perheelle ja itsestä huolehtimiselle. Työpaikan joustavuus ja työterveyspalvelut voivat olla arvokkaita tukipilareita tässä prosessissa. On myös tärkeää antaa itselleen aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Harva meistä on kone, joka uudelleen ohjelmoituu hetkessä.

Elämä voi myös yllättää. Sairaus, oli se sitten oma tai perheenjäsenen, voi vaatia huomattavaa panostusta niin henkisesti kuin fyysisesti. Tällaisissa tilanteissa työn ja perheen yhteensovittaminen voi olla erityisen haastavaa. Työpaikan mahdollisuus tarjota sairaslomaa tai lyhytaikaisia joustoja, kuten osittaista työaikaa, on elintärkeää. Lisäksi on tärkeää viestiä avoimesti työnantajalle tilanteestaan ja mahdollisista tuen tarpeista. Kollegatkin usein ymmärtävät. Empatia on yksi hyvä työkalu.

Sitten on vielä se otsikossakin mainittu pikkulapsiaika, mikä on elämän yksi suurimmista myllerryksistä. Ensimmäisen lapsen kanssa on kirjaimellisesti uuden edessä. Työelämä tarjoaa tähän jo valtavasti hyviä mahdollisuuksia ja jopa rahallista tukea. Perhevapaauudistuksen myötä työn ja perheen yhteensovittaminen on helpottunut merkittävästi, mikä on erityisen tärkeää nykyajan perheille. Uudistus tarjoaa molemmille vanhemmille tasavertaiset mahdollisuudet jäädä kotiin lasten kanssa ja mahdollistaa paremman työn ja perhe-elämän tasapainon. Perhevapaita voi suunnitella joustavammin, mikä puolestaan on työnantajankin etu. Avainroolissa oleva työntekijä voi olla esimerkiksi osan päivää vapaalla ja osan töissä. Näin niin perhe, työntekijä itse sekä työnantaja voittavat kaikki. Pikkulapsiajan joustot lisäävät työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista, kun perheet voivat paremmin sopeuttaa työaikataulunsa omien tarpeiden mukaan.

Työn ja perheen yhteensovittaminen on jatkuva prosessi, joka vaatii sopeutumiskykyä ja ymmärrystä sekä itseltä että ympäristöltä. Johtaminen tarvitsee työpaikoilla tunneälyä ja elämän ymmärrystä. Erilaiset elämäntilanteet tuovat mukanaan omat haasteensa, mutta avoimen keskustelun, hyvän ajanhallinnan ja tukiverkoston avulla on mahdollista löytää tasapaino, joka palvelee sekä työelämää että perhettä parhaalla mahdollisella tavalla.

Haastankin kaikki kertomaan omat kokemukset ja hyvät käytänteet työn ja perheen yhteensovittamiseksi!

Milla Vainio

kehityspäällikkö

Milla Vainio työskentelee Suomalainen työ ry:n kehityspäällikkönä. Millan tausta on järjestöissä ja julkisella sektorilla, tasa-arvotyön edistämisessä, kehittämisessä ja viestinnässä.

Lisää kirjoittajalta