Kokemattomien nuorten palkkaaminen on Suomelle elintärkeä teko 

Kokemattomien nuorten palkkaaminen on Suomelle elintärkeä teko  

Kevään uutiset ovat kertoneet, että tänä vuonna kesätyöpaikan saaminen on vaikeutunut entisestään. Hakijoita on aiempaa enemmän ja työpaikkoja vähemmän. Myös uutiset nuorten työttömyydestä ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta ovat olleet synkkiä. 

Jotta saisimme nuorten työllistymiseen ratkaisuja, meidän tulisi katsoa asiaa uudesta näkökulmasta ja kysyä seuraava, tärkeä kysymys: onko suomalainen työelämä aidosti avoin ja kannustava nuorille? 

Nuorten työllistymistä ja työkokemuksen ympärillä käytävää keskustelua sävyttää leima puutteellisuudesta. Työpaikkoihin vaaditaan kokemusta ja osaamista, ja liian moni kokee sen, miten vaivalla tehtyyn hakemukseen ei vastata rekrytointiprosessin aikana mitään. Tämä asettaa nuorille työtä haluaville heti oletuksen, että he ovat vajavaisia tai riittämättömiä työn saamiseen, eikä heitä arvosteta yksilöinä. 

Jokainen meistä on aloittanut työelämässä kokemattomana. Se on helppo unohtaa, kun on kerran saanut jalan oven väliin tai kun siitä omasta ensimmäisestä työpaikasta on vuosikymmeniä aikaa. Muutos kohti nuorille avoimempaa työelämää alkaa yrityksistä ja meistä rekrytointeja tekevistä. 

Ensimmäiseksi on muutettava asenneilmapiiriä positiivisemmaksi. Sen sijaan, että jatkuvasti toistamme tarinaa puuttuvasta tai karttumattomasta työkokemuksesta, meidän tulee puhua työkokemattomuudesta mahdollisuuksien kautta. Työkokematon on työelämän ensimmäisiä askelia ottava ja täynnä potentiaalia oleva hakija, jolla on innokkuutta ja tahtoa tarttua monenlaiseen työhön ja joka siten kasvaa erilaisten yritysten tarpeisiin sopivaksi ajan kanssa. Työkokemattoman palkkaaminen ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan yrityksille loistava mahdollisuus ja investointi yrityksen omaan tulevaisuuteen ja potentiaaliin. 

Totuus on, ettei meillä ole varaa sivuuttaa työkokemattomia nuoria työnhaussa. Työelämän monimuotoisuuden ja tulevaisuuden kannalta on olennaista, että osallistamme ja innostamme nuorta sukupolvea työhön. Kyse on sekä Suomen kilpailukyvystä että nuoren sukupolven omanarvontunnosta ja uskosta omaan osaamiseen ja pystyvyyteen. 

Tarvitsemme ymmärrystä siitä, miltä työkokemattomuus ja niin sanotussa nollatilanteessa työn hakeminen nuorista tuntuu. Meidän tulee käyttää kaikki keinot tulevaisuuden työntekijöiden osaamisen, mahdollisuuksien ja hyvinvoinnin varmistamiseksi, sillä vain se pitää yhteiskuntamme toimintakykyisenä. On meidän työelämässä päätöksiä tekevien vastuulla käsitellä ennakkoluulot, joita työkokemattomiin kohdistetaan, ja muuttaa luomiamme prosesseja monipuolisemmiksi ja avoimemmiksi. Meidän tulee olla selkeitä odotuksissamme nuoria kohtaan, järjestää tarvittavat resurssit heidän perehdyttämisekseen ja nähdä ansioluettelon puuttuva työkokemus mahdollisuutena. Vaikka varsinaista työkokemusta ei olisikaan, on nuorilla tarjota usein esimerkiksi huomattavasti korkeampitasoista digi- ja kielitaitoa, kun meillä vanhemmilla konkareilla. 

Tämän kirjoituksen allekirjoittavat yritykset ja niiden johtajat sitoutuvat yhdessä Suomalainen työ ry:n kanssa löytämään ratkaisuja nuorten työllistymiseen. Sitoudumme luomaan sellaista työkulttuuria, jossa työkokemattomuus ei ole este nuoren palkkaamiselle. 

Suomalaisen työn kanssa toimia nuorten työllistymisen ja työelämän kehittämisen äärellä ovat tekemässä toimitusjohtaja Toni Stigzelius, Broman Group, sidosryhmäsuhdejohtaja Kati Ihamäki, Fiskars Group sekä joukko muita johtajia, joiden nimet olemme koonneet Nollatilanne-kampanjasivulle.   

Katri Viippola 
Suomalainen työ ry:n toimitusjohtaja 

Katri Viippola

toimitusjohtaja

Katri Viippola työskentelee Suomalainen työ ry:n toimitusjohtajana. Aikaisemmin Katri on työskennellyt finanssi- ja vakuutussektorilla sekä media-alalla, mm. Varmassa, Kevassa ja Ylellä. Päätyönsä lisäksi Katri työskentelee erilaisten organisaatioiden hallituksissa. Koulutukseltaan Katri on taiteen maisteri ja EMBA.

Lisää kirjoittajalta