Etätyön hyödyt koetaan eri tavoin – kuilu johdon ja työntekijöiden välillä

Alle puolet suomalaisista johtajista katsoo, että etätöiden tekeminen parantaa aikaansaavuutta. Työntekijöistä taas lähes 80 prosenttia on sitä mieltä, että he ovat tuottavampia, jos voivat tehdä etätöitä. Myös pelisääntöjen selkeydessä on selviä eroja johtajien ja työntekijöiden välillä. Tämä selviää Suomalainen työ ry:n teettämästä Työelämäindeksi- tutkimuksesta. 

Johtajat ja työntekijät ovat hyvin erimielisiä siitä, lisääkö vai heikentääkö etätöiden tekeminen työn aikaansaavuutta. Johtajista vain 41 prosenttia on sitä mieltä, että aikaansaavuus on parantunut etätöiden lisääntymisen myötä. Työntekijöistä tätä mieltä on 79 prosenttia.

Työntekijöiden ja johtajien maailmat eroavat myös sen suhteen, miten selkeiksi etätyötä koskevat pelisäännöt koetaan. Johtajista 64 prosenttia sanoo, että työpaikalla on selvät pelisäännöt etätöiden tekemiselle, työntekijöistä tätä mieltä on vain 41 prosenttia. Toisaalta joka neljäs johtaja myöntää, että pelisäännöissä olisi parantamisen varaa.

”Johtajien ja työntekijöiden raju näkemysero etätöiden hyödyllisyydestä ja käytäntöjen selkeydestä vaatii kirkastamista ja lisää avointa keskustelua. Etätyöt tuovat talouteen ja yrityksiin paljon uusia mahdollisuuksia, mutta myös vaatimuksia. Parhaat toimintatavat ja käytännöt voivat erota suurestikin eri tehtävien ja työyhteisöjen välillä”, sanoo Suomalainen työ ry:n toimitusjohtaja Juhana Brotherus.

Etätöiden tuottavuudesta on kiistelty paljon. Brotherus sanoo, että aikaansaavuus voi olla parempi tapa kysyä asiaa, sillä tuottavuus ymmärretään usein eri tavoin tehtävästä, ihmisestä ja mitattavasta asiasta riippuen.

”Tutkimus paljastaa johtajien ajattelevan, että työntekijät saavat enemmän aikaan työpaikalla, kun taas työntekijät itse ajattelevat olevansa tehokkaampia, jos voivat välillä tehdä etätöitä. Toisaalta aikaansaavuus koetaan vähintään melko hyväksi molemmissa ryhmissä, joten käsitykset etätyön aiheuttamasta tuottavuuskuopasta eivät ehkä pidä paikkaansa ainakaan siinä määrin, kuin mitä pahimmissa puheenvuoroissa maalaillaan”, Brotherus sanoo.

Kasvokkain kohtaaminen tärkeää kaikille

Johtajat ja työntekijät ovat samaa mieltä siitä, että ideointiin ja uuden kehittämiseen paras tapa on kohdata kasvokkain. Eroja on kuitenkin siinä, miten paljon kohtaamisia arvostetaan.

Johtajista 86 prosenttia ajattelee, että parhaat ideat syntyvät kasvokkain, työntekijöistä näin ajattelee vain noin puolet. 34 prosenttia työntekijöistä tarvitsee ideointiin ja uuden kehittämiseen myös omaa rauhaa.

Johtajista yli 70 prosenttia pitää myös asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tapahtuvaa kohtaamista tehokkaana tapana ideoida ja kehittää uutta. Etäpalavereiden ideointivoimaan ei johtajista usko juuri kukaan, kun taas työntekijöistä lähes joka kolmas pitää myös niitä toimivana keinona.

”Tutkimus vahvistaa, että kasvokkain tapahtuvat tapaamiset koetaan kaikkein parhaaksi tavaksi uusien ideoiden syntymiseen. Samalla se tukee arjen kokemusta siitä, että työntekijöiden päivät koostuvat hyvin erilaisista tehtävistä, joihin sopivat erilaiset työympäristöt. Etätyön pelisäännöistä sovittaessa olisi myös tärkeää huomioida, että työntekijät kokevat psykologisen kuormittavuuden eri tavoin. Toiset voivat uupua sosiaalisissa tilanteissa ja kaipaavat omaa rauhaa, kun taas toiset saavat niistä energiaa”, sanoo Suomalainen työ ry:n tutkimuspäällikkö Jokke Eljala.

Etätöiden tekeminen, tai ainakin mahdollisuus siihen, on Suomessa varsin yleistä. 86 prosenttia suomalaisista organisaatioista mahdollistaa etätöiden tekemisen. Kuitenkin vain 46 prosenttia vastaajista sanoo voivansa tehdä etätöitä.

Suurin osa vastaajista tekee etätöitä 1–2 päivää viikossa. Pääsääntöisesti etätöitä tekeviä on tutkimuksen mukaan 19 prosenttia. Etätyömahdollisuus on käytössä erityisesti suurissa, yli 250 henkilöä työllistävissä organisaatioissa sekä ict-, rahoitus- ja vakuutusalalla.

Tutustu tuloksiin tästä.

Toimitusjohtaja Juhana Brotheruksen haastattelu aiheesta Kauppalehden Talousaamussa 17.4.2026. Katso Talousaamun liveartikkeli tästä.

Työelämäindeksi on kuvaus suomalaisen työelämän tilasta. Indeksin tiedot kerätään kvartaaleittain. Aineisto edustaa suomalaista työelämässä mukana olevaa väestöä iän, sukupuolen ja asuinmaakunnan mukaan. Suomalainen työ ry:n tilaamaan ja nSightin toteuttamaan tutkimukseen vastasi 1 060 työelämässä olevaa 16–67-vuotiasta suomalaista. Aineisto kerättiin tammi-helmikuun välisenä aikana 2026. 

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Juhana Brotherus, Suomalainen työ ry juhana.brotherus@suomalainentyo.fi, p. 050 384 9479

Tutkimuspäällikkö Jokke Eljala, Suomalainen työ ry jokke.eljala@suomalainentyo.fi,  p. 050 374 7410

Suomalainen työ ry:n päätehtävä on pitää huolta, että suomalainen työ ja siitä syntyvä hyvä huomataan. Yhdistys hallinnoi Avainlippu-, Design from Finland- ja Yhteiskunnallinen Yritys -merkkejä ja toimii kotimaisen työn asiantuntijuutta ja työpositiivisuutta edistävänä äänenä. www.suomalainentyo.fi