- Suomi
Työpositiivisuus
Suomen talous on kasvanut tammi–kesäkuun tietojen perusteella EU:n kärkijoukossa. Jos alkuvuoden vauhti jatkuu, jopa kolmen prosentin bruttokansantuotteen kasvu voi olla tänä vuonna mahdollinen.
Vahva talouskasvu ei kuitenkaan ole vielä muuttunut uusiksi työpaikoiksi. Suomalainen työ ry:n toimitusjohtaja Juhana Brotheruksen mukaan työllisyys reagoi talouskasvuun yleensä viiveellä. Tällä kertaa viive saattaa olla tavallista pidempi.
– Yritykset lisäävät tyypillisesti ensin nykyisen henkilöstön työtunteja ja kasvattavat tuotantoa. Uusia rekrytointeja käynnistetään vasta vähitellen, kun luottamus kysynnän jatkuvuuteen vahvistuu, Brotherus kertoo.
Heinäkuun työllisyysluvuissa näkyi jo ensimmäisiä merkkejä paremmasta. Työllisiä oli saman verran kuin vuotta aiemmin, mutta työttömiä oli 20 000 enemmän. Työttömyyden kasvu ei johtunut työpaikkojen vähenemisestä, vaan työvoiman tarjonnan lisääntymisestä: työvoimaan tuli 19 000 ihmistä lisää ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä väheni 18 000 henkilöllä.
Tilastokeskuksen mukaan 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendi oli heinäkuussa 10,5 prosenttia. 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 75,4 prosenttia.
Syyt työllisyyden tahmeuteen
Brotherus nostaa esiin kaksi tekijää, jotka voivat hidastaa talouskasvun välittymistä työmarkkinoille. Ensimmäinen on yritysten kohonnut rekrytointikynnys. Pitkä matalasuhdanne sekä koronapandemiasta, Venäjän hyökkäyssodasta ja kauppapoliittisesta epävarmuudesta seurannut poikkeuksellisten häiriöiden sarja ovat voineet lisätä yritysten varovaisuutta.
– Tilauskirjojen pitää ehkä täyttyä aiempaa paksummiksi ennen kuin yritykset uskaltavat käynnistää uusia rekrytointeja, Brotherus arvioi.
Toinen tekijä on tekoälyn nopea kehitys. Ennen uuden työntekijän palkkaamista yritysten on arvioitava entistä tarkemmin, millaisia tehtäviä ihmiset tekevät kahden tai kolmen vuoden kuluttua ja millaista osaamista silloin tarvitaan. Brotheruksen mukaan epävarmuus voi lykätä rekrytointeja, mutta se ei tarkoita, etteikö talouskasvu lopulta näkyisi myös työmarkkinoilla.
Taloudessa on jo useita myönteisiä merkkejä. Kasvu on levinnyt työvoimavaltaisille palvelualoille ja kauppaan. Myös avoimien työpaikkojen pitkään jatkunut lasku on pysähtynyt: niiden määrä oli toisella vuosineljänneksellä ensimmäistä kertaa lähes neljään vuoteen suurempi kuin vuotta aiemmin.
Lisäksi Helsingin pörssin OMX Helsinki -indeksi on noussut yli 20 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Kehitys kertoo Brotheruksen mukaan sijoittajien vahvistuneesta luottamuksesta Suomen talouden käänteeseen.
– Hyvä kierre voi olla alkamassa. Talouskasvun tarttuminen työllisyyteen saattaa nyt kestää tavallista pidempään, mutta suunta näyttää paremmalta, Brotherus toteaa.
Lähteet:
Tilastokeskus: Työllisten määrä pysyi samalla tasolla ja työttömien määrä kasvoi heinäkuussa 2026 verrattuna vuoden takaiseen | Tilastokeskus
Lisää keskustelua aiheesta:
Juhana Brotherus X:ssä: https://x.com/JuhanaBrotherus
Suomalainen työ ry:n uutiskommentti
Uutiskommentti on Suomalainen työ ry:n asiantuntijan kannanotto Tilastokeskuksen kuukausittain julkaisemiin työvoimatutkimuksen tuloksiin. Sen tarkoituksena on täydentää tilastoja asiantuntevalla tulkinnalla työmarkkinoiden todellisesta tilanteesta sekä edistää faktapohjaista keskustelua suomalaisesta työstä, työelämästä ja työllisyyden kehityksestä.
Lisää uutisia
Uutiskommentti: Talous kasvaa kohisten – työllisyys viivyttelee vielä
Viherväittämiä ja kestävyysmerkintöjä suitsiva vihreän siirtymän direktiivi astuu voimaan 27.9. – Suomalaisen työn merkkien käyttö voi jatkua normaalisti