Uutiskommentti: Korkojen nousu uhkaa työllisyyttä, taas

Suomi kärsii nyt kolmatta vuotta liian korkeista koroista, mikä on keskeisin syy surkeaan suhdanteeseen ja etenkin asunto- sekä rakennusmarkkinoiden ahdinkoon.

– Suomen asuntovelallisten ja yrityslainojen viitekorot määrittää Euroopan keskuspankin (EKP) korkopolitiikka. EKP katsoo koko euroaluetta, jossa työmarkkinat vetävät ja inflaatio on ollut ennemmin liian nopeaan kuin hidasta. Meillä työllisyys on heikentynyt ja inflaatio valui jo 2023 alle EKP:n tavoitteleman 2 prosentin tason. Suomi kaipaisi koronlaskuja. Nyt korot kuitenkin nousevat uhkaavasti, kun Lähi-idän konflikti laajenee ja pitkittyy. Helmikuun lopussa asuntolainojen yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor oli 2,2 prosenttia, nyt on noustu jo yli 2,7 prosentin. Tavalliselle 200 000 euron asuntolainalle 0,5 prosenttiyksikön koronnousu tarkoittaa jopa 1 000 euroa suurempia korkomenoja vuodessa. Ei ihme, että talous ja työllisyys yskivät, Suomalaisen työn toimitusjohtaja Juhana Brotherus harmittelee.

– Surkeaan suhdanteeseen ja olemattomaan talouskasvuun verrattuna työllisyys pysyi hämmentävän hyvällä tasolla helmikuussa. Työllisyysaste 20-64-vuotiaiden joukossa pysyi 76 prosentin tuntumassa. Taso on korkeampi kuin vuosina 2000-2018. Työmarkkinoiden tila on siis vähintäänkin kohtuullinen, vaikka suunta onkin yhä heikko ja käänne karkaa korkonousun kanssa kauemmas. Talouskasvun näkymien heikentyessä karkaa myös työmarkkinoiden käänne kohti loppuvuotta, Brotherus ennakoi.

Tilastokeskus kertoi, että 15-74-vuotiaiden työttömyysaste oli helmikuussa 10,5 prosenttia ja 20-64-vuotiaiden työllisyysaste 75,8 prosenttia.

– Kuluttajien joukossa näkyy nyt kiinnostava erkaantuminen: työllisten ostovoima kasvaa ja tuore Työelämäindeksi kertoo, että vihdoin paranee myös usko oman toimeentulon kehitykseen. Sen sijaan eläkeläiset ja työttömät suhtautuvat selvästi pessimistisemmin talousnäkymiin. Työllisten tilanne ja suomalaisen työelämän myönteiset merkit ovatkin positiivinen signaali trendeistä suhdannehuolien alla. Työelämä ja positiiviset trendit pinnan alla kaipaavat nyt suhdanneapua – ei autoilijoilta ostovoiman nousuvauhdin vievää ja velallisia kohti karia ajavaa kansainvälistä vastatuulta, Brotherus toivoo.

Lähteet

Tilastokeskus: Sekä työllisten että työttömien määrä kasvoi helmikuussa 2026 verrattuna vuoden takaiseen | Tilastokeskus

Työelämäindeksi-tutkimus: Suomalaisten luottamus omaan toimeentuloon vahvistunut – erityisesti rakennusalan ja nuorten optimismi rohkaisevaa – Suomalainen työ

Lisää keskustelua aiheesta: 

Juhana Brotherus X:ssä: https://x.com/JuhanaBrotherus 

p. 050 384 9479

Kuvat ja yhteystiedot