Muotoilu on alihyödynnetty kilpailutekijä

Suomi on maailman huippumaita muotoilun koulutuksessa, mutta yrityksissä sen potentiaali jää yhä liian usein hyödyntämättä. Ei kannattaisi, sillä ammattimaisen muotoilun merkitys yrityksen menestykselle on kiistaton, sanoo Pentagon Desingin perustaja ja Design from Finland -merkkitoimikunnan varapuheenjohtaja Arni Aromaa. 

Tuotteiden ja palveluiden ammattimaisen muotoilun hyödyntäminen liiketoiminnassa ei ole perinteisesti ollut suomalaisyritysten vahvuus. Vahvalla insinöörimentaliteetilla varustetut yritysjohtajat eivät ole ymmärtäneet muotoilua kilpailutekijäksi, sillä sitä on vaikea johtaa numeroilla. Muotoiluinvestoinnit kun maksavat itsensä takaisin yleensä vasta vuosien päästä. 

Tämä usein kuultu väite pitää valitettavasti yhä paikkansa. Esimerkiksi Ruotsissa yritykset panostavat aineettomiin investointeihin selvästi enemmän kuin suomalaisyritykset. Syksyllä 2025 julkistettu McKinseyn kasvuraportti osoitti, että siinä missä suomalaisfirmat jakavat tuloksensa ulos osinkoina, kansainväliset yritykset investoivat tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä yritysostoihin jopa kolme kertaa enemmän kuin suomalaiset. 

Aromaa on laskenut, että jos osingoista käytettäisiin edes puoli prosenttia muotoiluinvestointeihin, sillä olisi mullistava vaikutus muotoilun hyödyntämiselle yritysten kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. 

“Suomalaiset pörssiyhtiöt maksoivat toissa vuonna osinkoja noin 13 miljardia euroa. Rahassa puoli prosenttia osingoista on noin 65 miljoonaa euroa – pienehkö summa, jolla olisi kuitenkin mullistava vaikutus muotoilun hyödyntämiselle suomalaisten yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle. Laskelma itsessään tekee näkyväksi sen, että muotoiluun ali-investoidaan jatkuvasti. Muotoilun merkitys yrityksen menestykselle ja kilpailukyvylle on kuitenkin kiistaton. Panostaminen vaatisi systemaattista, rohkeaa ja pitkäjänteistä investointia”, sanoo Pentagon Desigin perustaja, muotoilija Arni Aromaa. 

Aromaan mukaan syynä muotoilun alihyödyntämiselle on insinööriajattelun lisäksi Suomen vahva taideteollinen historia. Se on upea perintö, josta suomalaiset ovat luonnollisesti hyvin ylpeitä, mutta toisaalta se kaventaa käsitystä siitä, mitä muotoilu on. Monissa yrityksissä saatetaan ajatella, ettei muotoilua tarvita tai se ei sovi omalle toimialalle. 

“Muotoilu pitäisi ymmärtää hyvin laajana kokonaisuutena, joka ulottuu aina myyntiin ja jakeluun asti. Ammattimainen muotoilu kulkee läpi koko arvoketjun.” 

Suomessa on kansainvälisesti huipputason muotoilukoulutusta. Osaamisesta homma ei siis jää kiinni. Se pitää vain osata hyödyntää. 

Ymmärrys lisääntyy koko ajan 

Aromaa näkee kuitenkin paljon myönteistä kehitystä. Erityisesti startupeissa muotoilu on usein mukana liiketoiminnan kehittämisessä alusta asti. Lisäksi digitaalisuus pakottaa yritykset suunnittelemaan palvelut alusta lähtien käyttäjille helpoiksi ja intuitiivisiksi. 

Aromaan mielestä hyviä esimerkkejä muotoilun kokonaisvaltaisesta hyödyntämisestä ovat muun muassa Verotoimisto ja Swappie. Vero.fi on palvelu, jossa monimutkaiset ja tylsätkin verotukseen liittyvät sisällöt ja palvelut on tehty ymmärrettäviksi ja helppokäyttöisiksi. Asiakaspalvelu toimii ja paljon kiitosta saaneiden some-kanavien sisältö tuo ihmisille iloa. 

Kiertotalousyhtiö Swappien verkkopalvelu taas on tehnyt kännyköiden kierrättämisestä ja ostamisesta helppoa ja kätevää. 

“Ymmärrys lisääntyy koko ajan. Tarvittaisiin vain lisää panoksia ja kierroksia.” 

Mitä on hyvä muotoilu? 

Hyvän muotoilun tunnistaa neljästä asiasta: tuote tai palvelu on loppuasiakkaalle tarpeellinen ja houkutteleva, se tuottaa yritykselle kaupallista lisäarvoa, on kaikilla mittareilla vastuullinen sekä on helposti ja tehokkaasti tuotettavissa. Lisäksi sen pitää olla esteettinen, toiminnallinen ja käyttökelpoinen.  

Hyvä muotoilu on hyvää bisnestä, sillä se auttaa erottautumaan kilpailijoista ja pääsemään uusille markkinoille, kasvattaa yrityksen arvoa ja ratkaisee loppukäyttäjän ongelman. Lisäksi se sitoo yrityksen sisäisiä toimintoja yhteen eli toimii myös sisäisen yhtenäisyyden rakentajana.  

“Sen sijaan että kysymme, miksi muotoilua ei hyödynnetä, pitäisi kysyä, miten yrityksillä on varaa olla käyttämättä sitä”, Aromaa pohtii. 

Entä miten erottua maailmassa, jossa on kaikkea kaikille koko ajan? Mille tahansa liikeidealle löytyy satoja ellei tuhansia kilpailijoita. Eikö muotoilussakin kaikki ole jo keksitty? Aromaan mielestä yltäkylläisessä maailmassa kilpailuvaltti on juuri suomalainen minimalismi. 

“Mitä yksinkertaisemmiksi ja intuitiivisiksi osaamme kehittää tuotteet ja palvelut, sitä enemmän niille löytyy kysyntää. Suomalainen käytännönläheinen vähemmän on enemmän -ajattelu on kullanarvoista.” 

Design from Finland -merkki auttaa navigoimaan

Entä mistä tietää, onko tuotteessa tai palvelussa hyödynnetty ammattimaista muotoilua? Yksi apukeino on Design from Finland -merkki. Arni Aromaa toimii merkkitoimikunnan varapuheenjohtajana. Merkki kertoo siitä, että tuote tai palvelu on muotoiltu Suomessa ammattimaisesti ja käyttäjälähtöisesti, ja että merkin saanut yritys viestii avoimesti tuotteidensa valmistusmaasta ja työllistää Suomessa. 

Suomalainen työ ry:n vuonna 2024 tekemän jäsenkyselyn mukaan peräti 84 prosenttia merkin saaneista yrityksistä kokee sen tukevan tuotteiden ja palveluiden myyntiä. Yli puolet suomalaisista tuntee merkin ja lähes 40 prosenttia sanoo sen vaikuttavan ostopäätökseen. 

Entä mitkä olisivat Arni Aromaan vinkit yritykselle, joka haluaa päästä alkuun muotoilun hyödyntämisessä? 

Teksti: Miia Savaspuro 
Kuva: Matti Rajala