Siirry sisältöön

Avainlipun myöntämistä edeltää huolellinen arviointi – näin päätös syntyy

Avainlippu-merkin toimikunta

Kuvassa Katri Viippola, Anna-Maija Kirkkari, Jaana Valkokallio, Jari Konttinen, Stina Wikberg, Kimmo Aalto, Sonja Antosalo, Tapio Manner ja Nina Pohjoiskoski.

Kotimaisten valintojen vaikutukset – Avainlippu

62 yritystä sai huhtikuussa 2025 Avainlippu-merkin käyttöoikeuden suomalaisille tuotteille, palveluille tai verkkokaupoille. Avainlippu-päätösten taustalla on perusteellinen valmistelutyö. Se varmistaa, että Avainlippu myönnetään Suomessa työllistäville, luotettaville yrityksille. Tässä jutussa käymme läpi hakemusten taipaleen päätöksistä niiden valmisteluun ja hakemusten tekemiseen.

10. huhtikuuta 2025: Uudet Avainlippu-yritykset saavat tiedon merkistään 

62 yritystä saa odotetun viestin: heille on myönnetty Avainlippu-merkki, osoituksena työllistämisestä Suomessa. Tämä hetki kruunaa huolellisen haku- ja valintaprosessin. 

9. huhtikuuta 2025: Avainlippu-merkkitoimikunta tekee päätökset 

Tapio Manner, Tuomas Ylitalo ja Sonja Antosalo toimikunnan kokouksessa.

Suomalainen työ ry:n toimistolla vallitsee keskittynyt mutta innostunut tunnelma, kun Avainlippu-merkkitoimikunta kokoontuu tekemään päätöksiä. Kahdeksasta jäsenestä koostuva toimikunta on tänään paikalla kokonaisuudessa. Toimikunta käy parin tunnin aikana läpi yhteensä 81 hakemusta ja 10 laajennushakemusta ja päättää, mille yrityksille Avainlippu tällä kertaa myönnetään. 

Toimikunta kokoontuu seitsemän kertaa vuodessa, ja sen jäsenet tekevät työtä oman työnsä ohella pro bonona. Toimikunnan sihteerinä toimii kokenut asiakkuuspäällikkö Nina Pohjoiskoski, joka tuntee Avainlipun maailman erinomaisesti. 

Toimikunnan sihteeri Nina Pohjoiskoski.

Avainlippuja myönnetään kolmeen eri kategoriaan: tuotteille, palveluille ja verkkokaupoille. Tällä kertaa merkin käyttöoikeus annetaan 40 tuotteelle, 28 palvelulle ja 10 verkkokaupalle. Avainlippu-merkin toimikunta myöntää merkin käyttöoikeuden kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Avainlippu-merkkitoimikunnan varapuheenjohtaja, EK:n yrittäjyystiimin asiantuntija Tuomas Ylitalo kertoo huhtikuun kokouksen olleen tavalliseen tapaan hyvin keskusteleva ja avoin.  

”Suomalaisen työn toimisto tekee ison työn hakemusten käsittelyssä ennen kokousta. Se varmistaa, että kokoukset ovat tehokkaita ja voimme keskittyä hakemuksiin, joissa tarvitaan toimikunnan arviointia”. 

Ylitalon mukaan jokaisessa kokouksessa on useita hakemuksia, joista toimikunta keskustelee yhdessä. Useimmiten ne ovat vaikkapa uudenlaisia tuotteita tai palveluita, joita ei ole aiemmin arvioitu. Avainlippu on Suomen arvostetuimpia brändejä ja kuluttajien luottamus sitä kohtaan on vankka. Siksi kaikkien uusien Avainlipun saajien pitää olla huolella valittuja ja täyttää merkin kriteerit. 

Kimmo Aalto, Jari Konttinen, Anna-Maija Kirkkari, Sonja Antosalo, Stina Wikberg ja Päivi Ikonen kokoustyössä.

”Kokouksessa jätimme tällä kertaa pöydälle kolme hakemusta, joihin tarvitsemme lisäselvityksiä seuraavaa kokousta varten. Merkin saaminen ei todellakaan ole läpihuutojuttu. Jokainen merkin saanut yritys on käynyt läpi tarkan arvioinnin ja on merkkinsä todella ansainnut”, Ylitalo sanoo. 

Hän muistuttaa myös, että yritysten kannattaa tehdä merkkihakemus huolellisesti ja koota mahdollisimman täsmälliset tiedot esimerkiksi kotimaisuusasteesta. Silloin hakemusprosessi sujuu mahdollisimman jouhevasti.  

2. huhtikuuta 2025: Toimikunta perehtyy hakemuksiin 

Reilu viikko ennen kokousta toimikunnan jäsenet saavat luettavakseen hakemukset Suomalaisen työn ekstranet-palvelussa. Tämän viikon aikana Avainlippu-merkkitoimikunnan jäsenet perehtyvät hakemuksiin perusteellisesti, kommentoivat niitä ja nostavat esiin mahdolliset epäselvät kohdat. 

Maaliskuu 2025: Suomalaisen työn toimisto arvioi hakemuksia 

Avainlippu-merkkitoimikunnan kokousta edeltävät viikot ovat intensiivistä aikaa hakemusten arvioinnille. Nina Pohjoiskoski käy jokaisen hakemuksen läpi huolellisesti, jotta toimikunta voi tehdä sujuvasti päätöksensä. 

Avainlippua voi hakea milloin tahansa, sillä hakulomake on aina avoinna verkossa. Pohjoiskosken mukaan yritykset innostuvat yleensä hakemaan merkkiä nähtyään sen käytössä toisilla yrityksillä. Hakemuksia tulee sekä uusilta yrityksiltä että aiemmin Avainlipun saaneilta yrityksiltä, jotka hakevat merkkiä uusille tuotteille tai palveluille. 

Pohjoiskoski tukee ja neuvoo hakijoita hakemusprosessin aikana ja varmistaa, että hakemukset ovat mahdollisimman selkeitä ja perusteellisesti laadittuja. Yrityksille antaa hakuneuvontaa myös Suomalaisen työn myyntiryhmän päällikkö Marko Ilvonen. 

Hakemusten käsittely vie noin puolet Nina Pohjoiskosken työajasta. Avainlipun kriteerit ovat tarkat: tuotteen tai palvelun kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia. Selkeät perustelut auttavat toimikuntaa tekemään luotettavia päätöksiä. 

”Hakemusten käsittelyssä on tärkeää selvittää, miten tuote tai tuoteryhmä syntyy ja että valmistus tapahtuu Suomessa. Tuotepuolella myös kotimaisuusasteen laskelman on oltava selkeä. Aika usein kysyn vielä lisätietoja hakijoilta. Minun tehtäväni on auttaa tekemään hakemuksista niin selkeitä, että ne avautuvat myös toimikunnan jäsenille, joille yrityksen toiminta ei välttämättä ole entuudestaan tuttua”. 

Koska yhdessä kokouksessa käsitellään kymmeniä hakemuksia, on valmistelutyö erittäin tärkeää.

Avainlipun saaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan yritysten on pystyttävä vakuuttavasti osoittamaan suomalaisen työn arvo.

”Merkin saaminen ei saa olla liian helppoa, vaan meidän on pidettävä tarkasti huolta kriteerien täyttämisestä”, Pohjoiskoski sanoo. 

Pohjoiskoski suosittelee yrityksiä ajattelemaan hakemusvaiheessa liiketoimintaansa kokonaisuutena ja hakemaan mahdollisimman laajasti Avainlippua. Jos yrityksellä on esimerkiksi tuotantoa, palveluita ja verkkokauppa Suomessa, kaikille kannattaa hakea Avainlippua samalla kertaa. Silloin yritys pystyy ottamaan kokonaisuuden haltuun kerralla ja miettimään, miten se käyttää Avainlippua tuotteissa, palveluissa, verkkokaupassa tai niissä kaikissa. 

”Yritysmaailma on muuttunut Avainlipun 60-vuotisen taipaleen aikana moninaisemmaksi. Hyvin monella valmistavalla yrityksellä on myös verkkokauppaa ja palveluita. Avainlippu-merkit ovat vuosikymmenten aikana kehittyneet niin, että ne vastaavat yritysmaailman muuttuneisiin tarpeisiin”. 

Pohjoiskosken mukaan isompien yritysten kannattaa hakea Avainlippua samankaltaisille tuotteille tuoteryhmittäin eikä yksittäisille tuotteille. 

”Tuoteryhmäratkaisumme on tehty asiakaslähtöiseksi. Yhdellä hyvällä hakemuksella saa Avainlipun koko tuoteryhmälle, eikä tarvitse tehdä 20 eri hakemusta. Tuoteryhmässä tuotteiden tulee kuitenkin olla samankaltaisia ja niillä tulee olla sama valmistusprosessi”.

Katso kaikki Avainlipun saaneet tuotteet ja palvelut merkki- ja yrityshausta.

Lisää uutisia Avainlipusta

Avainlippu-merkin toimikunta
Uutiset

Avainlipun myöntämistä edeltää huolellinen arviointi – näin päätös syntyy

Kuvassa Katri Viippola, Anna-Maija Kirkkari, Jaana Valkokallio, Jari Konttinen, Stina Wikberg, Kimmo Aalto, Sonja Antosalo,…
Uutiset

Onnea 60-vuotias Avainlippu-merkki! Nostetaan lippu korkealle!

Suomalaisesta työstä kertova Avainlippu-merkki viettää kampanjamerkkinä tänä vuonna 60-vuotisjuhlavuottaan.
Uutiset

Yritysten uudet GPSR-velvoitteet varmistavat tuotteiden turvallisuutta

Yritykset, jotka valmistavat, tuovat maahan tai myyvät kuluttajatuotteita tai tarjoavat verkkomarkkinapaikkoja, saivat uusia velvoitteita viime…
Suomalainen työ