Ammattimainen muotoilu on Design from Finland -merkin ydin

Design from Finland -merkin saaminen vaatii enemmän kuin hyvin muotoillun tuotteen. Merkin myöntää toimikunta, joka arvioi, näkyykö ammattimainen muotoilu laajasti yrityksen toiminnassa.

”Toimikunta arvioi aina kokonaisvaikutelmaa. Ammattimaisen muotoilun tulisi näkyä kaikissa niissä tilanteissa, joissa asiakas kohtaa tuotteen, esimerkiksi verkkosivuilla tai verkkokaupassa sekä pakkauksissa”, sanoo Design from Finland -merkin toimikunnan sihteeri Minna Varis Suomalaisesta työstä. 

Hakemuksia saapuu Design from Finland -merkin toimikunnalle yleensä 15–25 kokousta kohti. Varis käy hakemukset läpi jo ennen kokousta, tarkistaa täyttävätkö ne merkin kriteerit sekä pyytää tarvittaessa yrityksiltä lisätietoja.  

Ennen kokousta Varis keskustelee hakemuksista toimikunnan puheenjohtajan, LAB Muotoiluinstituutin osaamispäällikön Hanna-Kaisa Alasen kanssa. Tässä vaiheessa voidaan päättää, tarvitaanko vielä lisäselvityksiä. Toimikunnassa on kaikkiaan kuusi jäsentä ja se kokoustaa noin 5–6 kertaa vuodessa. 

Mitä kriteereitä arvioidaan? 

Keskeisin merkin kriteeri on Variksen mukaan suunnittelijan tausta ja työkokemus.  

”Suunnittelijan tulee työskennellä Suomessa ja maksaa verot tänne. Suurimmalla osalla hakijoista on jokin muotoilualan koulutus, mutta suunnittelija voi olla myös työn kautta kouluttautunut ja oppinut”, Varis kertoo.  

Jos muotoiluprosessiin on osallistunut useita henkilöitä, selvitetään, mistä tuotteen suunnittelun osasta kukin on vastannut. Usein prosessissa on mukana eri alojen muotoilun ammattilaisia, joiden työn lopputuloksen asiakas kohtaa markkinoilla. Monesti osa suunnittelusta myös ostetaan ulkopuolisilta tekijöiltä. 

Muita merkin kriteereitä ovat käyttäjälähtöisyys, läpinäkyvyys ja vastuullisuus. Merkkiä hakevan yrityksen tuotteiden ei tarvitse olla valmistettu Suomessa, mutta valmistusmaa tulee kertoa avoimesti kuluttajille.  

Toimikunta pohtii päätöksiään tarkasti 

Kokouksissa Varis esittelee hakemukset ja puheenjohtaja johtaa keskustelua. Päätökset merkistä tekee toimikunta. Merkkiä ei voi ostaa, vaan se myönnetään kriteerit täyttävälle yritykselle.  

”Jokaisessa kokouksessa myös hylätään hakemuksia”, Varis sanoo. 

Hylkäyksen syynä voi olla esimerkiksi se, että kriteeri ammattimaisesta muotoilusta ei täyty tai että yritys on vielä niin alkuvaiheessa, ettei kokonaisuutta voida arvioida. 

Kokouksen jälkeen Varis lähettää hylätyille hakijoille toimikunnan perustelut ja mahdolliset kehitysehdotukset.  

”On tosi hienoa huomata, kuinka osa yrityksistä on kehittänyt toimintaansa annettujen kehitysehdotusten perusteella. Merkkiä on mahdollista hakea myöhemmin uudelleen”, Varis kertoo. 

Hakijoille, joille merkin käyttöoikeus on myönnetty, lähtee viesti, jossa on mukana heidän asiakasvastaavansa nimi ja neuvoja merkin käyttöönottoon. 

Syyskuussa Design from Finland -merkki myönnettiin kymmenelle uudelle yritykselle  

Uusimmat Design from Finland -merkit myönnettiin 25. syyskuuta. Toimikunnan tarkan arvioinnin jälkeen 10 uutta yritystä sai merkin käyttöoikeuden. Muutama hakemus hylättiin.  

”Hylätyissä hakemuksissa merkin kriteerit eivät täyttyneet ja löytyi vielä kehitettävää, jotta ne täyttyvät”, Minna Varis kertoo.  

Toimikunnalle lähetetyt hakemukset olivat hyvin eri aloilta. Merkkihakemuksia oli tällä kertaa mukana yrityksiltä, jotka tekevät huonekaluja, valaisimia, laseja, keraamisia tuotteita, painotuotteita, kodintuotteita, elektroniikkalaitteita, juhlapukuja, pakkaussuunnittelua, miesten vaatteita ja äitiystuotteita.  

”Hakemuksia oli tälläkin kertaa mukana todella laajasti eri aloilta. Se on ilahduttavaa, koska se kertoo muotoilun laajasta merkityksestä eri toimialoilla”, Varis sanoo. 

Sujuva hakuprosessi yllätti Iisakin  

Yksi Design from Finland -merkin käyttöoikeuden syyskuussa saaneista yrityksistä on kodintuotteita tekevä Iisak. Yrityksen perustaja Isac Lindberg kertoo hakeneensa merkkiä, koska se oli hänelle entuudestaan tuttu. Lisäksi hän on nähnyt merkkiä käytössä muilla samankaltaisia tuotteita suunnittelevilla yrityksillä. 

Design from Finland -merkin hakuprosessin sujuvuus yllätti Lindbergin. 

”Suomalaisen työn Marko Ilvonen auttoi minua paljon. Marko kertoi, miten hakuprosessi toimii ja auttoi hakemuksen tekemisessä. Ilman Markon apua hakemus olisi varmaan jäänyt tekemättä”.   

Lindberg aikoo käyttää Design from Finland -merkkiä ainakin yrityksen nettisivuilla. Hän kokee merkitykselliseksi pääsyn mukaan muiden merkkiyritysten porukkaan. Lisäksi hän odottaa Suomalaisen työn koulutusten ja tapahtumien tuovan hyödyllistä tietoa ja oppia.

Teksti: Anna Niemelä 

Artikkelikuvassa etualalla vasemmalla Minna Varis (toimikunnan sihteeri), Esa Matinvesi, Eija Moisala, Emilia Lahtinen, Mikko Salmiluoto, Arni Aromaa, Hanna-Kaisa Alanen (toimikunnan puheenjohtaja) ja Annina Rahkonen.

Mikä Design from Finland-merkki?

Design from Finland -merkki kertoo, että tuote tai palvelu on muotoiltu Suomessa ammattimaisesti ja käyttäjälähtöisesti. Design from Finland -merkkiyritysten pääkonttori sijaitsee Suomessa ja ne viestivät avoimesti tuotantoketjunsa rakenteesta ja valmistusmaasta. Katso tarkat myöntämisperusteet Design from Finland -merkin säännöistä.

Kaikki Design from Finland-merkki yritykset

Merkki- ja yrityshausta löydät kaikki Design from Finland -merkin käyttöoikeuden saaneet yritykset.

Teillekin Design from Finland -merkki?

Design from Finland -merkki viestii suomalaisen, ainutlaatuisen muotoilun alkuperästä ja korostaa suomalaisen aineettoman työn merkitystä Suomen menestymisen ja työllisyyden kannalta. Merkki voidaan myöntää tuotteelle tai palvelulle, joka on muotoiltu Suomessa, ja voidaan osoittaa että yritys on investoinut suomalaiseen muotoiluun ja se viestii koko tuotantoketjustaan läpinäkyvästi. Yrityksen pääkonttorin tulee olla Suomessa. Tuotteen valmistus voi tapahtua Suomessa tai ulkomailla.