Työelämän suuntaa etsimässä – skenaarioita teknologian tulevaisuudesta

Miltä suomalainen työelämä näyttää vuonna 2035? Käynnissä on useita samanaikaisia murroksia. Muutosten keskellä tarvitaan yhteistä suuntaa ja aktiivista ennakointia, jotta työelämää voidaan kehittää kestävällä tavalla.

Teknologian näkökulmasta uudet mahdollisuudet yhdistyvät organisaatioiden strategioihin, käytäntöihin ja ihmisten omaan aktiiviseen toimintaan. Nämä tekijät vaikuttavat siihen, kuinka työ voi muuttua teknologisen kehityksen myötä.

Digitalisaation myötä työ on irtautunut paikasta ja ajasta erityisesti asiantuntijatyössä. Tieto- ja viestintäteknologiat mahdollistavat etätyön, hybridityön ja monipaikkaisen työskentelyn. Hybridityöstä on kehittymässä joustava työnteon tapa niissä työtehtävissä, jotka eivät ole sidoksissa tiettyyn paikkaan.

Monipaikkaisella työskentelyllä on monia myönteisiä vaikutuksia yksilöihin, organisaatioihin ja yhteiskuntaan. Mahdollisuus valita työnteon paikka lisää työhyvinvointia, osatyökykyisten osallistumista työelämään ja työn hakemista pitkienkin matkojen päästä sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista. Työnantajat voivat rekrytoida työvoimaa laajalta alueelta. Säästöjä voi syntyä toimitiloissa, matkustamisessa ja ilmastopäästöissä.

Pelkät teknologiat eivät kuitenkaan korvaa kasvokkaisia kohtaamisia varsinkaan sosiaalista vuorovaikutusta ja tunnetaitoja edellyttävissä työtehtävissä. Yhteisöllisyyden rakentuminen ja ylläpitäminen työkavereita fyysisesti kohtaamalla edistää luottamusta, innovointia ja hyvinvointia myös tulevaisuuden työelämässä. Monet jo käytössä olevat teknologiat, kuten pikaviestimet, sähköiset työtilat ja yhteistyöalustat, mahdollistavat sujuvan etätyön. Tulevaisuudessa immersiivisen teknologian, kuten virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden ratkaisuilla, voidaan lisätä kohtaamisten todellisuudenkaltaisuutta.

Kokoaikaisessa etätyössä puutteet henkilöstöjohtamisessa voivat ajaa työaikojen pitenemiseen, liialliseen kuormittumiseen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien yleistymiseen sekä toimintakyvyn heikkenemiseen. Pelkän etätyön tekeminen voi aiheuttaa myös yksinäisyyttä ja eristäytymistä työyhteisöstä.

Työpaikoilla onkin tärkeää hakea omaan organisaatioon sopivia työmuotoja. Jotta hybridityön tuottavuus- ja hyvinvointihyödyt toteutuvat, pitää kehittää myös johtamista ja työn organisointia.

Tekoäly muuttaa työtä, ihminen valitsee suunnan

Tulevaisuudessa työvälineet hyödyntävät tekoälyä entistä enemmän. Tekoälyn käytöstä tulee osa yhä useamman työarkea. Muutokset kohdentuvat eri ammatteihin ja työtehtäviin kuitenkin eri tavoin.

Tekoälyä sisältävät ohjelmistot ja laitteet, kuten chatbotit, virtuaaliset avustajat, koneelliset puheentunnistaja ja kielenkääntäjät, robotit tai droonit, toimivat työntekijöiden apuna. Ne hoitavat rutiinitehtäviä tai ihmiselle kognitiivisesti tai fyysisesti hankalia tehtäviä. Ohjelmistot ja laitteet myös tukevat työntekijöiden päätöksentekoa.

Tekoälyllä voi hoitaa rutiininomaisia tehtäviä, mikä vapauttaa aikaa luovuudelle. Tekoäly voi auttaa kehittämään työtä laadullisesti, jos sen käytön ensisijaisena motiivina ei ole korvata ihmistyötä, vaan vahvistaa työntekijän roolia ja lisätä mielekkyyttä.

Tekoäly on paremminkin tukiäly kuin ihmisenkaltainen toimija. Monet työtehtävät sisältävät edelleen sellaista hiljaista tietoa, kontekstisidonnaista ymmärrystä ja sosiaalista vuorovaikutusta, jota tekoäly ei kykene korvaamaan. Näiden tehtävien toteuttaminen edellyttää inhimillisiä taitoja, luovuutta, sosiaalista älykkyyttä ja tilannetajua. Ne ovat myös tulevaisuudessa ihmisen voimavaroja teknologisoituvassa työelämässä. 

Mahdollisuuksien näkymä

Mahdollisuuksien näkymässä löydetään toimiva tasapaino siihen, mitä tehtäviä kannattaa tehdä ihmisvoimin ja mitä teknologioiden avulla. Viisaasti hyödynnettynä teknologia voi parantaa työn laatua, lisätä mielekkyyttä ja vauhdittaa tuottavuutta.

Mahdollisuuksien näkymän mukaista kehityskulkua edistää, jos työllä ja sen sisällöllä nähdään organisaatioissa ja yhteiskunnassa pelkkää aineellisten tarpeiden tyydyttämistä laajempi itseisarvo. Työ pitää nähdä myös ihmisen merkityksellisyyden ja identiteetin rakentajana. Mahdollisuus kuulua työyhteisöön on tärkeää sekä yksilön hyvinvoinnille että työhön sitoutumiselle.

Uusien teknologioiden roolia työntekijöiden tukiälynä voidaan tukea parhaiten, jos työpaikat investoivat työntekijöiden osaamiseen, kehittävät johtamista, edistävät henkilöstön osallistumista ja huolehtivat työntekijöiden hyvinvoinnista teknologisissa muutoksissa.

Uhkien näkymä

Yhä isommasta osasta ihmisen työskentelyä jää digitaalinen jalanjälki. Tämä luo mahdollisuuksia tehostaa työprosesseja, mutta edellyttää selviä sääntöjä tavoista, joilla dataa voidaan hyödyntää ja riskejä hallita. Uhkien näkymässä tuottavuutta ja tehokkuutta haetaan ensisijaisesti työtä automatisoimalla ja valmiisiin teknologisiin ratkaisuihin sovittamalla.

Uhkien näkymässä teknologioiden sääntely ja hallittavuus on heikkoa.

Teknologiaratkaisut, joita ei ole mahdollista sovittaa tukemaan suomalaisen työelämän vahvuuksia, kuten yhteistoimintaa, osallistumista ja itseohjautuvuutta, syventävät eriarvoisuutta ja heikentävät työntekijöiden asemaa. Teknologioiden hyödyt jakautuvat epätasaisesti yritysten ja ihmisten kesken. Työtekijöiden motivaatio, tyytyväisyys ja sitoutuminen heikkenevät.

Tulevaisuuden työelämää rakennetaan yhdessä

Teknologian vaikutukset riippuvat siitä, miten se otetaan käyttöön ja miten muutosta johdetaan. Jos teknologiaa kehitetään osallistavasti ja työntekijöitä kuunnellen sekä koulutustarpeet huomioiden, voidaan saavuttaa sekä tuottavuus- että hyvinvointihyötyjä. Jos keskitytään vain kustannustehokkuuteen ja automatisointiin, riskinä on työn kuormittavuuden kasvu ja työelämän eriarvoistuminen.

Ennakoinnin vaikeutta kuvaa se, että meillä on taipumus yliarvioida teknologioiden vaikutuksia lyhyellä aikavälillä, mutta aliarvioida niitä pitkällä aikavälillä.

Tulevaisuuden suunta ei ole ennalta määrätty. Se rakentuu niistä valinnoista ja päätöksistä, joita me teemme tänään, vaikka näkymä onkin sumuinen.

***

Työterveyslaitoksen Työelämän suunta -raportit kuvaavat mahdollisia kehityskulkuja ja tarjoavat pohjaa työelämän kestävälle uudistamiselle. Raportit sisältävät tutkijoiden arvioita siitä, millaisia mahdollisuuksia ja uhkia voi olla näköpiirissä. Olen kirjoittanut tutkijaryhmän kanssa teknologioiden vaikutuksista, joista edellä esitetyt nostot on tehty.

Teknologian lisäksi seuraamme työelämän muutosta myös muiden muutosvoimien kautta, joita kuvaamme Työelämän suunta -raporteissa osoitteessa Työelämän suunta – skenaarioita työn tulevaisuudesta | Työterveyslaitos

Hyvän työn jäljillä -blogisarja

”Hyvän työn jäljillä” on asiantuntijoiden tuottama blogisarja, jossa Suomalainen työ ry:n kolumnistit etsivät hyvää työelämää.

Virpi Ruohomäki

Johtava tutkija, FT

Virpi Ruohomäki työskentelee johtavana tutkijana Työterveyslaitoksella. Hän tutkii ja kehittää muuttuvaa tietotyötä, etätyötä, työhyvinvointia ja johtamista yhteistyössä yritysten kanssa. Koulutukseltaan Virpi on psykologian maisteri, tekniikan lisensiaatti ja filosofian tohtori. Hän toimii työ- ja organisaatiopsykologian dosenttina.

Kuva: Nina Karlsson