Trumpille mokakin on voitto – suomalainen ohittaa onnistumisensa

Donald Trumpin julistamat tuontitullit sekoittivat maailmantalouden ja saivat pörssikurssit luisuun. Itse presidentti julisti tyytyväisenä vapautuspäivän mahtavuutta. Kun asioita katsoo Trump-silmälasien läpi, totaaliset sekoilut ja epäonnistumisetkin näyttävät onnistumisilta.

Trumpin itsekkäästä mahtailusta ei ole kokonaisuudessaan opiksi otettavaa, mutta onnistumisten julistamisen tämä herra osaa.

Onnistumisten huomaaminen on työelämän supervoima. Se ei tarkoita Trumpin kaltaista ylimielistä narsismia, vaan katseen suuntaamista siihen, mikä oikeasti toimii.

Tässä suomalaisilla on tekemistä. Meidän on vaikea ottaa hyvää palautetta vastaan. Kun Suomi listataan maailman onnellisimmaksi maaksi, ihmettelemme sitä kollektiivisesti. Löydämme valtavasti asioita, jotka todistavat, ettei täällä nyt niin onnellista sentään ole.

Tämä näkyy myös työelämässä. Osaamme taitavasti listata asioita, joissa on vikaa tai joissa emme ole onnistuneet. Virheistä saa yleensä kuulla ja ne hävettävät, siksi ne on helppo huomata ja ne jäävät mieleen.

Entä sitten onnistumiset? Jos sinua pyydetään kertomaan, missä asioissa olet onnistunut tämän päivän aikana tai tällä viikolla työssäsi, montako asiaa tulee mieleen? Jos listasi on pitkä, niin onnittelut!

Vaikeina aikoina pitää puhua onnistumisista

Onnistumisten tunnistaminen voi olla vaikeaa, jos sitä ei ole harjoitellut. Pienet arkiset onnistumiset tapahtuvat huomaamatta. Isoja onnistumisia saatetaan juhlistaa, mutta niitä ei tapahdu alvariinsa ainakaan vaikeassa taloustilanteessa. Silti juuri vaikeina aikoina onnistumisten huomaaminen ja niistä puhuminen on tärkeää. Ongelmien keskellä tarvitaan uskoa parempaan. Nykyiset ja aiemmat onnistumiset vahvistavat tuota uskoa.

Onnistumisten näkyväksi tekeminen on erityisen merkityksellistä aikana, jossa muutostahti on nopea. Tarvitsemme luottamusta siihen, että osaamme, selviämme ja opimme uutta.  

Uuden oppimisessa on tärkeää kokemus minäpystyvyydestä. Minäpystyvyys on psykologi Albert Banduran kehittämä käsite. Se tarkoittaa ihmisen luottamusta omiin kykyihinsä ja siihen, mitä hän pystyy saamaan aikaan. Omat kokemukset ja muilta saatu palaute rakentavat minäpystyvyyttä. Kun kokemus omasta minäpystyvyydestä on vahva, ihminen luottaa osaavansa tehdä vaativampiakin tehtäviä ja uskaltaa yrittää uutta. Liian vaikeat asiat tai negatiivinen palaute sen sijaan heikentävät kokemusta minäpystyvyydestä.

Onnistumiset ruokkivat minäpystyvyyttä

Työelämässä tulee jatkuvasti vastaan vaikeita paikkoja ja aivan uudenlaisia tilanteita. Siksi tarvitaan vahvaa minäpystyvyyden kokemusta.  Onnistumisten huomaaminen on hyvä keino ruokkia sitä. Omien onnistumisten lisäksi kannattaa tietoisesti etsiä muiden onnistumisia. Mitkä asiat tiimimme on hoitanut tänään hienosti? Minkä tilanteen työkaverini selvitti sujuvasti?

Onnistumisten huomaaminen ei tarkoita, että epäonnistumiset sivuutettaisiin. Ne tulee käydä läpi ja niistä tulee ottaa opiksi. Epäonnistumiset ja vaikeudet ovat kuitenkin vain pieni osa työtä. Niiden tuijottaminen antaa yksipuolisen kuvan työelämästä.

Onnistumiset ruokkivat aina iloa. Onnistumisten huomaamista ei tarvitsekaan ottaa liian vakavasti. Jos työkaverin kehuminen jostakin pienestä asiasta tuntuu hölmöltä, niin mitä sitten? Kukaan tuskin loukkaantuu kehuista. Pieneltäkin tuntuvan onnistumisen huomaaminen voi juuri sinä päivänä olla työkaverille tai tiimille päivän paras hetki.

Hyvän työn jäljillä -blogisarja

”Hyvän työn jäljillä” on asiantuntijoiden tuottama blogisarja, jossa Suomalainen työ ry:n kolumnistit etsivät hyvää työelämää.

Anna Niemelä

Anna Niemelä on Wise Words Oy:n työelämäasiantuntija, jolla on pitkä kokemus asiantuntijatyön johtamisesta.

Lisää kirjoittajalta