Syty!-seminaari pohti työelämän murrosta ja juhli 60-vuotiasta Avainlippua

Suomalaisen työn Syty!-seminaari kokosi yhteen lähes 500 työstä ja työelämästä kiinnostunutta vierasta Lasipalatsin Bio Rexiin ja striimiin. Seminaarissa julkistetun tuoreen Työelämäindeksin mukaan suomalainen työelämä on mainettaan selvästi parempi: yli 80 prosenttia suomalaisista pitää työtään merkityksellisenä.

Suomalaisen työn toista kertaa järjestämä Syty!-seminaari kokosi jälleen yhteen hyvästä työstä ja työpositiivisuudesta innostuneita ihmisiä. Tilaisuudessa julkistettiin Työelämäindeksin tuoreimpia tuloksia, jotka paljastavat suomalaisen työväestön ajatuksia ja kokemuksia työstä. Syty!-seminaarin tavoitteena on laajentaa työelämäpuhetta. 

”Haluamme tarjota erilaisia näkökulmia työelämän eri osa-alueilta. Olemme halunneet mukaan rohkeita puhujia, jotka omalla esimerkillään tekevät työelämää näkyväksi ja haluavat hyvällä tavalla ravistella meitä kaikkia pohtimaan omaa työelämäämme”, kertoi tilaisuuden alussa Reetta Mentu, Suomalainen työ ry:n asiakkuudet ja tutkimus -ryhmän päällikkö, juontaja Sami Sykön haastattelemana.

Suomalaisen työn tutkimuspäällikkö Jokke Eljala ja tutkimusyhtiö nSightin toimitusjohtaja Anna Sirkiä julkistivat tilaisuudessa Työelämäindeksin tuoreita tuloksia. Päinvastoin kuin uutisista ja julkisesta keskustelusta voisi päätellä, suomalaiset kokevat työelämän varsin hyväksi.

Indeksin mukaan 80 prosenttia suomalaisesta työväestöstä pitää työtä itselleen tärkeänä ja 81 prosenttia kokee työnsä merkitykselliseksi. Johtaminenkin on suomalaisten mielestä hyvää, sillä 60 prosenttia vastaajista antaa oman organisaationsa johtamiselle hyvän arvosanan.

Suomalaisen työn tilaama ja inSightin toteuttama Työelämäindeksi mittaa suomalaisen työväestön ajatuksia ja kokemuksia työstä, sen merkityksestä ja siihen liittyvistä odotuksista.

Eljalan mukaan huolestuttavaa on kuitenkin se, että vain joka viides työssäkäyvä kokee yhteiskunnallisten asioiden kehittyneen positiiviseen suuntaan viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Eljala korostikin, että työpaikoilla pitäisi kehittää psykologisen turvallisuuden lisäksi psykologista joustavuutta. Siinä yhteisön merkitys voi olla ratkaiseva. Maailma muuttuu koko ajan, työelämä on epävarmaa ja maailmanpoliittinen tilanne voi ahdistaa. Siksi työkavereiden tuki sekä se merkityksellisyys, jota työ voi ihmiselle tuoda, voivat toimia ankkuroivana voimana.

”Työpaikoilla voisimme keskittyä enemmän siihen, mihin voimme itse vaikuttaa. Tarvitsemme vahvaa muutosta siinä ajattelussa, miten suhtaudumme muutokseen”, Eljala paalutti.

Työelämäindeksin mukaan suomalaisten top5 tärkeintä asiaa työssä ovat:

1. Palkka ja toimeentulo
2. Ihmiset
3. Rytmi ja rutiinit
4. Merkityksellisyys
5. Osaaminen ja uuden oppiminen

”Se mitä ympärillämme tapahtuu ja miten siitä mediassa ja kahvipöytäkeskusteluissa puhutaan, vaikuttaa suoraan kokemukseemme työstä ja hyvinvoinnista. Me uskomme, että osa tästä Suomea kuristavasta kasvun puutteesta johtuu siitä negatiivisuuden kierteestä, jolla yhteiskunnastamme ja sen kehityksestä sekä suomalaisesta työelämästä puhutaan”, Anna Sirkiä totesi ja kannusti seminaarivieraita olemaan itse se muutos, jota työelämä tarvitsee.

Meditointia ja tekoälyä

Seminaarin avauspuheenvuoron pitänyt markkinointitoimisto Sherpan toimitusjohtaja Pauli Waroma pisti seminaariyleisön meditoimaan viideksi minuutiksi puheensa aluksi. Hiljentymishetkellä Waroma alleviivasi puheensa pääviestiä: tekoäly muuttaa työelämää radikaalimmin kuin mikään aikaisempi vallankumous työn historiassa, joten tärkeintä, mitä ihminen voi itselleen tehdä on itsetuntemuksen syventäminen.

”Kun puhutaan uudesta tavasta tehdä työtä, pitää ensin pysähtyä. Pitää tuntea itsensä ja kysyä, miten minä voin olla mahdollisimman minä. Mitä paremmin tunnemme itsemme, sitä paremmin voimme vaikuttaa omaan työhömme”, Waroma sanoi.

Sama pätee Waroman mukaan brändeihin. Niiden tärkein tehtävä on kysyä itseltään, miten ne voivat olla mahdollisimman oma itsensä.

”Lähtökohtaisesti kukaan ei ole kiinnostunut brändistäsi. Kukaan ei herää aamuisin miettien, minkä brändin tuotteita tai palveluita hän tänään käyttäisi. Siksi tarkoituksen etsiminen on niin tärkeää. Se sisin on asia, jota tekoäly ei voi korvata,” Waroma linjasi.

Heitä itsesi susille

R/H-vaatemerkin toinen perustaja ja elokuvaohjaaja Emilia Hernesniemi naulitsi yleisön mukaansa tuomalla esiin omaa tarinaansa ja taustaansa puheenvuorossaan Duunariasenne – työelämän mahdollisuuksien luojana. Hän kertoili, että suurin osa hänen nykyisestä luovuudestaan ja ideoistaan juontaa juurensa Oulun Maikkulan metsien perukoille. Nuoruus, jossa elettiin hieman reunalla, on muokannut hänen suhtautumistaan elämään ja työhön: rajojen kokeilu, rohkeus ja pieni kapinallisuus ovat yhä hänen työkalupakkinsa kulmakiviä.

Hernesniemi korosti, että maailmaa voidaan muuttaa luovalla hulluudella ja intohimolla, ei isolla palkkapussilla. Hänen viestinsä kuulijoille oli: ”Heitä itsesi susille” – kehotus heittäytyä rohkeasti, uskaltaa kokeilla ja kulkea omaa tietään luovuuden ja työn kautta.

60-vuotisjuhlakakkua

Syty!-seminaarissa juhlittiin myös 60-vuotiasta Avainlippu-merkkiä. Tilaisuuden juontaja Sami Sykkö esitti Suomalaisen työn asiakkuuspäällikölle Nina Pohjoiskoskelle kinkkisen tietovisakysymyksen: mikä oli ensimmäinen brändi, joka sai Avainlippu-merkin. Oikea vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: Norlynin sukkahousut! Samoin ensimmäisiä Avainlippu-tuotteita 1970-luvulla olivat Finnmatchin tulitikut ja Nokian wc-paperi, Pohjoiskoski muisti.

Puheenvuorossaan Pohjoiskoski muistutti, että Avainlippu on yhä Suomen kuudenneksi arvostetuin brändi.

Seminaarin päätteeksi olikin hyvä siirtyä nauttimaan kermakakkua kypsään ikään ehtineen Avainlipun kunniaksi. Onnea Avainlippu ja Suomalainen työ!

Teksti: Miia Savaspuro
Kuvat: Matti Rajala

Artikkelikuvassa: Jokke Eljala (vas.), Emilia Hernesniemi, Anna Sirkiä, Pauli Waroma, Sami Sykkö ja Nina Pohjoiskoski.