”Suomen tulisi tehdä koodilla se, minkä Ruotsi tekee musiikilla”

Internet ei toimisi ilman suomalaista koodia, sillä moni sen perusrakenteista on tehty Suomessa. Koodia Suomesta ry haluaa nostaa ohjelmistoalan Suomen kasvun veturiksi.

Koodia Suomesta ry:n puheenjohtaja Janne Kalliola on seurannut ohjelmistoalan kehitystä läheltä yli neljän vuosikymmenen ajan. Hän aloitti koodaamisen yhdeksänvuotiaana joululahjaksi saamallaan Commodore VIC 20-tietokoneella ja rakensi lukiolaisena koodia, joka levisi kansainvälisesti. Sittemmin hän perusti digitaalisia ratkaisuja ja palveluja tarjoavan Exoven.

”Suomen tulisi tehdä koodilla se, minkä Ruotsi on tehnyt musiikilla. Spotify osoittaa, että maailmanlaajuisia menestystarinoita voi syntyä pienestä maasta. Meillä on kaikki edellytykset samaan koodin avulla”, Kalliola sanoo.

Koodia Suomesta -merkkiin mallia Avainlipusta

Koodia Suomesta sai alkunsa kymmenen vuotta sitten Vincitin markkinointikampanjasta, joka paisui 600 yrityksen kansanliikkeeksi.

Tänä päivänä yhdistyksellä on noin 200 jäsentä, ja kaikki saavat käyttöönsä Koodia Suomesta -merkin. Sen kriteereihin on otettu mallia Avainlipusta.  Merkin saamiseksi ohjelmiston suomalaisuusasteen tulee olla vähintään 80 prosenttia. Lisäksi yhdistys on lanseerannut Hiilineutraaliusmerkin.

”Kun yritys liittyy jäseneksemme, se saa oikeuden käyttää Koodia Suomesta -merkkiä. Merkki kertoo, että ohjelmisto on tehty Suomessa ja että koodauksen arvo jää tänne”, Kalliola kuvaa.

Suomalaisen koodin voima

Kalliola muistuttaa, että ilman suomalaisia ohjelmistoja internet ei toimisi.

”Android-puhelimien perusta on Linux, SSH turvaa etäyhteydet, Git pitää lähdekoodin järjestyksessä ja MySQL on maailman käytetyimpiä tietokantoja. Näistä jokaista on kehittänyt suomalainen.”

Kalliolan mukaan kaikki edellä luetellut on luovutettu maailmalle maksutta. Hän ajattelee sen heijastavan suomalaista kansanluonnetta. Meillä on jokaisenoikeudet, korkea luottamus toisiin ihmisiin emmekä juokse rahan perässä.

”Suomessa on haluttu rakentaa yhteistä hyvää. Se on tärkeä arvo myös yhdistyksellemme. Meidän eetoksemme ei ole rikastua nopeasti, vaan rakentaa kestävää arvoa, maksaa verot Suomeen sekä kehittää suomalaista yhteiskuntaa ja yrityksiä.”

Alan haasteet

Suomen ohjelmistoala kärsii kuitenkin Kalliolan mukaan vääränlaisesta painotuksesta.

”Pesemme Suomessa toistemme digitaalisia paitoja. Teemme asiakaskohtaista konsulttisoftaa sen sijaan, että rakentaisimme globaalisti myytäviä tuotteita.”

Tämä näkyy myös kauppataseessa.

”Me ostamme enemmän ohjelmistoja ulkomailta kuin myymme ulkomaille. Se ei ole kestävää. On täysin mahdollista muuttaa tämä suunta, mutta se vaatii rohkeutta ja kansainvälistä osaamista.”

Ratkaisuksi Kalliola näkee SaaS-palveluiden kehittämisen ja EU:n datasuvereniteetin tuomat mahdollisuudet.

”EU:ssa on kasvava tarve eurooppalaisille ohjelmistoille. Suomella on erinomainen paikka astua tähän rooliin. Meillä on osaaminen, koulutustaso ja hyvä toimintaympäristö. Kansainväliset koodarit arvostavat suomalaista työelämää. Täällä voi puhua suoraan eikä organisaatioissa ole turhia hierarkioita.”

Jäsenyys tuo leveämmät hartiat

Koodia Suomesta liittyi vuosi sitten Suomalaiseen työhön, ja osalla sen jäsenyrityksistä on Avainlipun käyttöoikeus.

”Avainlippu on pitkäikäinen ja arvostettu merkki, jota ei ole ryvetetty kohuissa. Se tuo käyttöoikeuden saaneille jäsenyrityksillemme leveämpiä hartioita ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, kuten myös koko yhdistyksemme jäsenyys Suomalaisessa työssä.”

Kalliolan mukaan Avainlippu-merkki ja Suomalaisen työn jäsenyys on avannut myös uusia näkökulmia.

”On ollut arvokasta kuulla, millaisten ongelmien kanssa muut suomalaiset yritykset painivat. Se moninaisuus on todella tärkeää.”

Katse tulevaisuuteen

Lokakuun 8. päivä yhdistys juhlii 10-vuotista taivaltaan seminaarilla Helsingin Bio Rexissä. Teemana on ”Suomalaisen koodin seuraavat 10 vuotta”, ja ohjelmassa on huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja kyberturvallisuudesta, teknologiasijoittamisesta ja talouspolitiikasta. Tilaisuus on osallistujille maksuton.

”Tulossa on yksi vuoden tärkeimmistä tapahtumista. Tulemme kuulemaan, mitä koodauksessa tapahtuu seuraavan kymmenen vuoden aikana ja ennen kaikkea, mitä mahdollisuuksia Suomella on. Jokaisesta puheenvuorosta saa työkalupakkiinsa jotakin konkreettista. Osallistuakseen ei tarvitse ymmärtää nörttiä”, Kalliola sanoo.
 
Teksti: Anna Niemelä
Kuva: Janne Kalliolan kautta  

Katso kaikki Avainlipun saaneet tuotteet ja palvelut merkki- ja yrityshausta.