Energia­tehokkuuden, korjattavuuden ja kierrätettävyyden vaatimus laajenee yhä useampiin tuotteisiin

Lähes kaikkien EU:n markkinoille tulevien tuotteiden täytyy jatkossa täyttää ekologisen suunnittelun vaatimukset eli olla esimerkiksi energiatehokkaita, helposti korjattavia ja kierrätettäviä. Vaatimus sisältyy ekosuunnitteluasetukseen, joka antaa keinoja puuttua entistä useampien tuotteiden elinkaaren aikaiseen ympäristökuormitukseen.  Vaikutukset ulottuvat siis laajasti suomalaisiinkin yrityksiin. 

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Miia Merisalo ja hallitusneuvos Pauliina Kanerva kertovat, että ekosuunnittelulla eli ekologisella suunnittelulla tarkoitetaan ympäristönäkökulman ottamista huomioon jo tuotteiden suunnittelun aikana.   

Aiemmin ekosuunnittelusäädökset koskivat vain energiaan liittyviä tuotteita, esimerkiksi lämmityslaitteita, jääkaappeja, imureita ja tietokoneita. Lähivuosina säädökset alkavat koskea lähes kaikkia tuotteita, myös elektroniikkaa, tekstiilejä ja huonekaluja. Niin ikään asetus kattaa verkkomyynnin.  

Jos tuote ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, sitä ei saa laittaa myyntiin tai ottaa käyttöön Euroopan unionin alueella.  

Myymättömiä tuotteita ei saa enää hävittää 

Suuri muutos on se, että myymättä jääneitä tuotteita ei saa hävittää. Siten vähennetään luonnonvarojen kulutusta ja puututaan arvokkaiden resurssien tuhlaamiseen. Myymättä jääneiden vaatteiden, vaatetustarvikkeiden ja kenkien tuhoaminen kielletään heinäkuussa 2026. 

Myymättömien tuotteiden hävittämiseen puututaan myös muilla keinoin. Jos yritys hävittää myymättömiä tuotteita, siitä pitää ilmoittaa julkisesti. Samalla tulee kertoa hävittämisen syyt sekä se, miten tuotteet hävitettiin. Tietojen antaminen koskee huomattavasti laajempaa tuotejoukkoa kuin tekstiilejä, ja täsmentyy komission säädöksillä. 

”Tämä on tavoitteellista kiertotalouteen suuntaavaa sääntelyä. Tavoitteena on se, että tuotteet kiertävät ja buustaavat uusia liiketoiminta- ja kulutusmalleja”, Merisalo sanoo. 

Ekosuunnittelu on erityisen tärkeää tuoteryhmissä, joiden ympäristövaikutukset ovat suuria. Niitä ovat esimerkiksi rautaa, terästä tai alumiinia sisältävät tuotteet, tekstiilit, huonekalut, renkaat ja pesuaineet, maalit ja muut kemikaalit. 

Ekosuunnitteluasetus on puite, jonka nojalla annetaan säädöksiä  

Ekosuunnitteluasetus tuli voimaan heinäkuussa 2024 ja korvaa pitkällä aikavälillä aiempaa sääntelyä. Asetus toimii puitesääntelynä eli sen nojalla säädetään tarkemmin erilaisia tuoteryhmiä koskevista tarkemmista vaatimuksista tai esimerkiksi myymättömien tuotteiden hävittämisen estämisestä.   

Tuoteryhmäkohtaiset vaatimukset tulevat voimaan asteittain lähivuosina. Etenemisvauhdista vastaa komissio.  

Hallitusneuvos Pauliina Kanervan mukaan ekosuunnitteluasetus on otettu Suomessa hyvin vastaan. Kansallista täytäntöönpanotyötä tehdään parhaillaan ministeriön lainsäädäntöhankkeessa.  

”Olemme pyrkineet siihen, että sidosryhmät osallistuvat valmisteluun, jotta Suomen kannalta tulisi hyviä tuloksia”, Kanerva kertoo.  

Kuluttajat saavat aiempaa helpommin tietoa tuotteiden elinkaaren aikaisesta ympäristökuormituksesta. Tässä heitä auttaa tuotteisiin liitettävä digitaalinen tuotepassi. Se toimii verkkoalustalla, ja sen avulla voi vertailla tuotteiden tietoja. 

Linkkejä tietolähteisiin: 

Tiedot tuoteryhmien ekosuunnittelu- ja energiamerkintävaatimuksista löytyvät Ekosuunnittelu.info-sivustolta. 

Työ- energiaministeriö on kertonut muutoksesta tiedotteessaan. 

Turvallisuus- ja kehittämiskeskus Tukesin Ekosuunnittelu-sivu 

Digitaalisesta tuotepassista ja sen vaikutuksista yrityksiin kertoo EK.  system for dangerous non-food products

Teksti: Kati Haapakoski