Hankintapäätöksissä piilee yli 20 000 työpaikan mahdollisuus

Yli 20 000 työpaikkaa voisi syntyä Suomeen, jos yritykset ja julkinen sektori korvaisivat yhdellä prosenttiyksiköllä ulkomaisia hankintoja kotimaisilla tuotteilla ja palveluilla. Näin arvioi Suomalaisen työn uusi laskelma. Työllisyysvaikutus syntyisi ilman, että hankintojen kokonaismäärä kasvaa, koska noin 2,8 miljardin euron osuus hankinnoista siirtyy tuonnista kotimaiseen tuotantoon.

Suomen talous on lähtenyt liikkeelle, mutta työllisyyskehitys on edelleen heikkoa. Samaan aikaan yritykset ja julkinen sektori tekevät vuosittain miljardien eurojen hankintoja, joiden kansantaloudellisista vaikutuksista puhutaan yllättävän vähän.

Suomalaisen työn toimeksiannosta laaditun panos-tuotoslaskelman mukaan hankintojen kotimaisuusasteen nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä lisäisi työllisyyttä Suomessa yli 20 000 henkilöllä.

– Yritykset ja julkinen sektori tekevät vuosittain valtavan määrän hankintapäätöksiä. Tuoreen tutkimuksen mukaan jo yhden prosenttiyksikön siirtymä kotimaisiin hankintoihin voisi tuoda Suomeen yli 20 000 työpaikkaa, sanoo Suomalaisen työn toimitusjohtaja Juhana Brotherus.

Laskelmassa kokonaisostot eivät kasva. Kyse on olemassa olevien hankintojen osittaisesta siirtämisestä ulkomaisilta toimittajilta kotimaisille yrityksille.

Rakentamisen hankinnoissa yli 2 300 työpaikan potentiaali

Työllisyysvaikutukset syntyvät sekä suoraan hankintoja vastaanottavissa yrityksissä että niiden kotimaisissa alihankinta- ja toimitusketjuissa.

Kotimarkkinavetoisessa rakentamisessa yhden prosenttiyksikön kotimaisuussiirtymä kasvattaisi työllisyyttä yli 2 300 henkilöllä.

– Työllisyyden kannalta ei pidä kysyä vain, kuinka monta investointia Suomeen saadaan. Yhtä tärkeää on pohtia, kuinka suuri osa investointien hankinnoista tehdään kotimaasta ja miten kotimaista arvonlisää voidaan kasvattaa. Datakeskusten kaltaisissa miljardiluokan investoinneissa huomio kohdistuu yleensä siihen, saadaanko hanke Suomeen vai ei. Työllisyyden kannalta yhtä tärkeää on se, kuinka suuri osa hankinnoista tehdään suomalaisilta yrityksiltä. Mitä enemmän kotimaisia toimittajia hankintaketjuun osallistuu, sitä enemmän investoinnista jää työtä, osaamista ja verotuloja Suomeen, Brotherus sanoo.

Terveyspalveluissa ja elintarviketeollisuudessa vastaava vaikutus on yli 1 100 työpaikkaa ja sosiaalipalvelussa lähes 1 000 työpaikkaa.

– Hankinnan hintalappu ei yksin kerro sen vaikutusta Suomen talouteen. Samansuuruisten hankintojen työllisyysvaikutukset voivat erota sen mukaan, kuinka paljon tuotantoa ja toimitusketjua on Suomessa. Laskelma tekee tämän hankintaketjun vaikutuksen näkyväksi, toteaa Suomalaisen työn tutkimuspäällikkö Jokke Eljala.

Hankinnoilla vaikutetaan myös Suomen kasvukykyyn

Laskelman mukaan vaikutukset eivät rajoitu vain yksittäisiin toimialoihin. Kun suurempi osa hankinnoista tehdään kotimaasta, vaikutukset kertautuvat tuotanto- ja palveluketjuissa, verotuloissa sekä investointimahdollisuuksissa.

– Kyse ei ole siitä, että kotimaisuus syrjäyttäisi muut hankintakriteerit. Hinta, laatu, innovatiivisuus ja saatavuus ovat aina keskeisiä tekijöitä. Laskelma kuitenkin osoittaa, että hankintapäätöksillä on myös laajempia kansantaloudellisia vaikutuksia, jotka jäävät usein arvioinnissa vähemmälle huomiolle, Brotherus sanoo.

Lisätietoja:

Juhana Brotherus, toimitusjohtaja, Suomalainen työ ry, p. 050 384 9479, juhana.brotherus@suomalainentyo.fi

Jokke Eljala, tutkimuspäällikkö, Suomalainen työ ry, p. 050 374 7410, jokke.eljala@suomalainentyo.fi

Suomalainen työ ry:n päätehtävä on pitää huolta, että suomalainen työ ja siitä syntyvä hyvä huomataan. Yhdistys hallinnoi Avainlippu-, Design from Finland- ja Yhteiskunnallinen Yritys -merkkejä ja toimii kotimaisen työn asiantuntijuutta ja työpositiivisuutta edistävänä äänenä. www.suomalainentyo.fi