Positiivisia uutisia työmarkkinoilta – talouskasvu vahvalla pohjalla ja työelämä voi hyvin

Syty!-seminaari kokosi jälleen yhteen satoja työstä ja työelämästä kiinnostuneita vieraita. Seminaarissa kuultujen puheenvuorojen viesti oli vahvasti positiivinen: suomalaiset voivat hyvin työpaikoilla, nuorten usko tulevaisuuden työelämään on vankkaa ja talouskasvu on vahvalla pohjalla.

Suomalaisen työn kolmatta kertaa järjestämä Syty!-seminaari Helsingin BioRexissä houkutteli paikalle tai etäyhteyden päähän sankoin joukoin hyvästä työstä ja työpositiivisuudesta innostuneita ihmisiä.

Seminaarin avauspuheenvuorossa Suomalaisen työn toimitusjohtaja Juhana Brotherus paalutti Suomen talouden tilanteen: viime talvena käyntiin lähtenyt talouskasvu on vahvalla pohjalla.

Näkemystään Brotherus perusteli sillä, että kasvu on varsin laaja-alaista. Teollisuuden saamat vientitilaukset ovat kasvaneet keskimäärin yli 10 prosenttia vuoden takaisesta, pitkään jumissa ollut rakennusala on nytkähtänyt liikkeelle datakeskusinvestointien ansiosta ja yksityinen kulutus on piristynyt selvästi.

Työllisyysluvuissa kasvu ei vielä näy, mutta Brotherus on senkin suhteen optimistinen.

”Jos talouskasvu jatkuu yhtä vahvana, on vääjäämätöntä, että kasvu tarttuu myös työmarkkinoille”, Brotherus sanoi ja muistutti pienten valintojen positiivisesta yhteisvaikutuksesta kotimaiseen talouteen ja työllisyyteen. Jos suomalaiset käyttäisivät yhden euron päivässä nykyistä enemmän kotimaisiin tavaroihin ja palveluihin, vaikutus on yli 20 000 työpaikkaa vuodessa.

Työelämä muuttuu kuitenkin nyt ennennäkemätöntä vauhtia. Syynä on tekoäly, joka vaikuttaa kaikkiin toimialoihin. Brotheruksen mielestä tekoäly on Suomen taloudelle ehdottomasti enemmän mahdollisuus kuin uhka. Hän esitteli Euroopan Investointipankin tutkimusta, jonka mukaan suomalaiset yritykset ovat tekoälyn hyödyntämisessä Euroopan kärkimaa. Peräti 66 prosenttia yrityksistä hyödyntää jo tekoälyä toiminnassaan.

”Tässä näkyy insinöörikansan vahvuus. Tekoäly on Suomelle valtava potentiaali. Kasvuun pitää vain mennä mukaan. Se pitää itse tehdä”, Brotherus summasi.

Suomen tulevaisuuden suurin haaste on väestön ikääntyminen. Joka vuosi noin 70 000 ihmistä jää eläkkeelle, kun vastaavasti noin 60 000 tulee työmarkkinoille.

”Onnistuminen työperäisessä maahanmuutossa on Suomelle ihan keskeinen kysymys”, Brotherus muistutti.

Työelämäindeksi mittaushistorian korkein

Perinteiseen tapaan Syty!-seminaarissa julkistettiin Suomalaisen työn ja tutkimusyhtiö nSightin toteuttaman Työelämäindeksin tuoreet tulokset.

Indeksin kokonaisluku 7,1 on mittaushistorian korkein. Se kertoo siitä, että työssäkäyvät suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä työhönsä ja työpaikkoihinsa. Kaksi kolmasosaa vastaajista antaa hyvän arvosanan työpaikkansa johtamiselle ja toimeentulon riittävyys koetaan aiempaa paremmaksi.

”Erityisen ilahduttavaa oli nuorten vahva usko tulevaan. Alle 25-vuotiaat arvioivat työelämää myönteisemmin kuin mikään muu tutkimuksessa tarkasteltu ikäryhmä Suomessa, Ruotsissa tai Saksassa”, kertoi Suomalaisen työn tutkimuspäällikkö Jokke Eljala.

”Nuorissa on mahtava potentiaali. Heille pitää tarjota mahdollisuuksia saada kokemuksia, oppia ja kehittyä”, linjasi nSightin toimitusjohtaja Anna Sirkiä.

Lisää tuoreesta Työelämäindeksistä, nuorista ja kansainvälisestä vertailusta voit lukea täältä.

Moninainen työelämä on Suomen tulevaisuus

Työelämän monimuotoisuuden tärkeydestä muistutti myös Kauppakorkeakoulu Hankenin työelämäprofessori Shadia Rask puheenvuorossaan.

Raskin mukaan suomalaisilta yrityksiltä jää iso markkinapotentiaali hyödyntämättä, jos Suomen kansainvälistymistä ja monimuotoistumista ei ymmärretä. Raskin mukaan esimerkiksi Suomessa asuvan noin 150 000 muslimin ostovoimaa ei hyödynnetä kunnolla, sillä heille ei tarjota kulttuurin mukaisia tuotteita ja palveluja.

Onnistunut esimerkki markkinapotentiaalin hyödyntämisestä on Raskin mukaan Kauppakeskus Itis, joka järjestää muslimeille tärkeän Eid-juhlan aikaan koko perheen maksuttoman kampanjapäivän. Tapahtuma houkuttelee paikalle tuhansia asiakkaita enemmän kuin tavallinen päivä.

”Kun Itis tunnisti väestön monimuotoisuudesta nousevan ilmiön, he onnistuivat toteuttamaan paremmin omaa ydintehtäväänsä eli houkutella asiakkaita kauppakeskukseen käyttämään rahaa”, Rask sanoi.

Rask muistutti, että moninaisuus ei ole mielipide, vaan toimintaympäristöä koskeva fakta. Siksi suomalaisten yritysten johtoryhmissä pitäisi istua huomattavasti nykyistä enemmän eri taustoista tulevia ihmisiä. Ilman muslimitaustaisia markkinointialan ihmisiä Itiksenkään Eid-kampanjaa ei olisi ehkä syntynyt.

Tukena Oy on Vuoden työllistäjä

Syty-seminaarissa jaettin ensimmäistä kertaa Vuoden työllistäjä -tunnustus. Jatkossa vuosittain jaettavan tunnustuksen teemana oli nuorten työllistäminen. Raati painotti valinnassaan Tukenan vaikuttavaa ja yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä sekä matalan kynnyksen väyliä työelämään.

Tukena on yhteiskunnallinen yritys, joka tuottaa sosiaalipalveluja kehitysvammaisille sekä muille erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Samalla se tarjoaa vuosittain sadoille nuorille monipuolisia mahdollisuuksia tutustua työelämään, kehittää osaamistaan ja työllistyä alalle, joka kärsii työvoimapulasta. Palkinnon jakoivat Suomalaisen työn hallituksen puheenjohtaja Kati Ihamäki ja toimitusjohtaja Juhana Brotherus, ja Lasten ja nuorten säätiön toimitusjohtaja Olli Alanen.

Raati myönsi lisäksi kunniamaininnat K-ryhmälle valtakunnallisesti merkittävästä nuorten työllistämisestä ja työelämävalmiuksien tukemisesta sekä TITRY ry:lle vaikuttavasta työstä nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseksi. Lisää Vuoden työllistäjä -tunnustuksesta voi lukea täältä.

Talouskasvua avaruudesta

Voiko suomalaisen työn tulevaisuus löytyä avaruudesta? Tätä pohdittiin seminaarin päätöspuheenvuorossa astrofyysikko Sissi Enestamin johdolla.

Enestamin mielestä ehdottomasti voi. Muun muassa NASAlla ja Euroopan avaruusjärjestö ESAlla työskennellyt Enestam muistutti, että yksikään avaruuteen lähetetty euro ei jää avaruuteen, vaan hyödyttää maapallolla eläviä ihmisiä monin eri tavoin.

”Avaruusteknologiasta syntyy koko ajan uusia teknologioita. Se johtuu siitä, että avaruus on niin vaikea toimintaympäristö, että saadakseen jonkun asian toimimaan siellä, pitää ajatella todella luovasti”, Enestam havainnollisti.

Satelliitit auttavat muun muassa maa- ja metsätaloutta kehittämään ympäristöystävällisempiä ja tehokkaampia toimintatapoja sekä ilmastotiedettä seuraamaan ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Digikamerat, lämpöpeitot, osteoporoosilääkkeet ja vedenpuhdistuslaitteet ovat kaikki saaneet alkunsa avaruuteen kehitetyistä ratkaisuista.

”Brittitutkimuksen mukaan yksi avaruuteen sijoitettu punta tuo 9–16 puntaa takaisin”, Enestam kertoi.

Hän itse tutkii parhaillaan sitä, miten mikrogravitaatiota voi hyödyntää kvanttitietokoneiden kehityksessä.

”Kun me suomalaiset olemme mukana kehittämässä laitteita avaruuteen, olemme mukana myös innovaatioissa, joita syntyy tutkimuksen ja tuotekehityksen sivutuotteena.”

Enestamin mielestä Suomen kannattaisi panostaa avaruustutkimukseen nykyistä enemmän, sillä muun muassa kansallinen turvallisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat riippuvaisia satelliiteista.

”Jos emme osaa hallita niitä, olemme riippuvaisia muista maista. Pienellä maalla kannattaisi olla vahva oma avaruustutkimus ja -osaaminen. Siihen Suomella olisi hyvät edellytykset, sillä meillä on hyvätasoinen luonnontieteiden opetus, rehellinen luonteenlaatu ja kyky soveltaa eri teknologioita.”

Seminaarin lopuksi tilaisuuden juontaja Jussi-Pekka Rantanen kysyi Enestamilta, missä Suomi voisi olla kymmenen vuoden päästä.

”Meillä on oma astronautti ja oma avaruusjärjestö.”

Kiitos seminaarivieraille

Onnistunut tilaisuus syntyy ennen kaikkea ihmisistä. Tämänvuotinen Syty-seminaari kokosi yhteen suuren joukon innostuneita, uteliaita ja työelämän tulevaisuudesta kiinnostuneita osallistujia. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille – teidän kohtaamisenne, keskustelunne ja hyvä tunnelmanne sytyttivät ja tekivät päivästä onnistuneen!

Teksti: Miia Savaspuro ja Sanna Huovinen
Kuvat: Matti Rajala

Artikkelikuvassa tilaisuuden puhujat: Jussi-Pekka Rantanen (juontaja), Shadia Rask, Jokke Eljala, Sissi Enestam, Anna Sirkiä ja Juhana Brotherus.