Arviot johtamisesta paranevat, kiinnostus johtotehtäviin kasvaa

Työelämäindeksin mukaan arviot johtamisesta ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan suomalaisessa työelämässä. Yhä useampi antaa hyvän arvosanan työpaikkansa johtamiselle, ja lähes joka toinen olisi kiinnostunut toimimaan esihenkilö- tai johtotehtävissä. Tulokset osoittavat, että työelämässä näkyy myönteisiä kehityssuuntia samaan aikaan kun talouden ja työmarkkinoiden näkymiin liittyy epävarmuutta.

Suomalainen työ ry:n viimeisimmän Työelämäindeksin mukaan 64 prosenttia vastaajista antaa hyvän arvosanan työpaikkansa johtamiselle. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 61 prosenttia. Kiinnostus toimia esihenkilö- tai johtotehtävissä on puolestaan kasvanut 44 prosentista 49 prosenttiin.

Myös oman esihenkilön saamat arviot ovat parantuneet, ja esihenkilön merkitys omassa työssä koetaan aiempaa tärkeämmäksi. Useat johtamista koskevat mittarit ovat siten kehittyneet samanaikaisesti myönteiseen suuntaan.

”Suomalaisesta työelämästä käytävä keskustelu painottuu usein haasteisiin. Siksi on kiinnostavaa, että työelämässä mukana olevien ihmisten kokemuksissa näkyy myös myönteinen kehityssuunta. Arviot johtamisesta ovat parantuneet ja kiinnostus johtamisvastuuta kohtaan näyttää kasvaneen. Se on myönteinen signaali suomalaisen työelämän tulevaisuuden kannalta”, sanoo Jokke Eljala, Suomalainen työ ry:n tutkimuspäällikkö.

Tulokset ovat huomionarvoisia myös siksi, että aineisto kerättiin alkuvuonna tilanteessa, jossa talouden ja työmarkkinoiden näkymät olivat vielä varovaiset. Johtamista koskevat arviot kehittyivät samaan aikaan myönteiseen suuntaan. Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, mistä muutos johtuu tai millainen yhteys sillä on yleiseen talouskehitykseen.

”Työpaikkojen arkea ei voi päätellä pelkästään yleisestä talouskeskustelusta. Epävarmassakin toimintaympäristössä johtamisella on tärkeä tehtävä suunnan näyttämisessä, työn sujuvuuden tukemisessa ja onnistumisen edellytysten rakentamisessa. On rohkaisevaa, että johtaminen saa aiempaa parempia arvioita ja johtamisvastuu kiinnostaa yhä useampaa”, Eljala sanoo.

Tulokset eivät tarkoita, että johtamisen haasteet olisivat poistuneet suomalaisesta työelämästä. Vastaajaryhmien ja toimialojen välillä on eroja. Kokonaisuutena tulokset kuitenkin osoittavat, että useat johtamiseen ja esihenkilötyöhön liittyvät arviot ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan.

Työelämäindeksitutkimuksen kohderyhmänä on työelämässä aktiivisesti mukana oleva väestö. Aineisto kattaa kokopäiväisesti ja osa-aikaisesti työskentelevät, yrittäjät, freelancerit, keikkatyöntekijät, lomautetut sekä enintään 12 kuukautta työttömänä olleet. Aineisto edustaa Suomessa työelämässä mukana olevaa väestöä iän, sukupuolen ja asuinmaakunnan mukaan.

Tutkimuksen toteutti nSight Oy Suomalainen työ ry:n toimeksiannosta. Aineisto kerättiin 27.1.–6.2.2026, ja kyselyyn vastasi yhteensä 1060 henkilöä.

Tutustu tuloksiin tästä.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Jokke Eljala, Suomalainen työ ry, jokke.eljala@suomalainentyo.fi,  p. 050 374 7410

Viestintäpäällikkö Sanna Huovinen, Suomalainen työ ry, sanna.huovinen@suomalainentyo.fi, p. 050 535 8900

Suomalainen työ ry:n päätehtävä on pitää huolta, että suomalainen työ ja siitä syntyvä hyvä huomataan. Yhdistys hallinnoi Avainlippu-, Design from Finland- ja Yhteiskunnallinen Yritys -merkkejä ja toimii kotimaisen työn asiantuntijuutta ja työpositiivisuutta edistävänä äänenä. www.suomalainentyo.fi