Uutiskommentti: Koulutus kantaa, työllisyys yllättää

Suomen työmarkkinoiden kehitys on alkuvuonna ollut vahvempaa kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Työllisyys pysyy korkealla tasolla, ja koulutus näkyy edelleen selvästi parempana asemana työmarkkinoilla. 

Tuoreiden tilastojen mukaan 20–64-vuotiaiden työllisyysaste pysyi tammikuussa noin 76 prosentin tuntumassa. Taso on korkeampi kuin vuosina 2000–2018. Vaikka vuoden 2022 ennätyslukemista on tultu alas vajaat kolme prosenttiyksikköä, kokonaiskuva on edelleen vähintäänkin kohtuullinen. 

Tilastokeskuksen mukaan työllisyysaste oli tammikuussa 75,7 prosenttia ja työttömyysaste 10,3 prosenttia. 

Suomalaisen työn toimitusjohtaja Juhana Brotherus muistuttaa, että työttömyyslukujen taustalla vaikuttaa nyt erityisesti vahva osallistuminen työnhakuun. 

– Työvoiman ulkopuolelta on siirrytty aiempaa aktiivisemmin työnhakuun. Tilastoissa tämä näkyy työttömyytenä, vaikka ilmiö on talouden ja tulevan työllisyyskehityksen kannalta myönteinen. Muutos on positiivinen, sillä Suomen tulevalle talous- ja työllisyyskehitykselle on välttämätöntä, että yhä useampi haluaa mukaan työmarkkinoille, Brotherus kertoo. 

Koulutus tuo edelleen selkeän edun 

Keskustelu koulutuksen merkityksestä on viime aikoina saanut kriittisiä sävyjä, mutta tilastot kertovat toista. 

Viime vuonna työllisistä 44 prosenttia oli suorittanut lukion jälkeisen tutkinnon. Työttömistä työnhakijoista vastaava osuus oli 25 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömistä 24 prosenttia. Koulutettujen osuus työttömien joukossa on noussut vain maltillisesti aiemmista vuosista, jolloin osuus oli 22–23 prosenttia. 

– Puheet koulutuksen hyödyttömyydestä ovat pahasti vääristäviä tilastojen, työmarkkinoiden ja tulevaisuuttaan pohtivien nuorten näkökulmasta. Osaavan työvoiman saatavuus on talouskasvun kannalta kriittinen kysymys ja tulee näkymään nykyisen onnettoman väestökehityksen myötä heti seuraavalla nousukaudella, Suomalaisen työn toimitusjohtaja Juhana Brotherus toteaa. 
  

Yrittäjyys ja sivutyöt kertovat uudistumiskyvystä 

Työllisyyden ja talouden tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa ei ole ainoastaan työhaluisten määrä, vaan myös uusien ideoiden ja tuotteiden tekijöiden löytyminen. 

Tältä osin näkymä on yllättävän myönteinen. Nuorten tulevaisuusraportin mukaan yli puolet yläkoululaisista ja lukiolaisista harkitsee yrittäjyyttä. Samanaikaisesti nykyisissä palkansaajissa muhii uusi ilmiö, kun Suomalaisen työn Työelämäindeksi kertoo, että peräti 40 prosenttia työelämässä olevista tekee sivutöitä.  

– Sivutöitä tekevät erottuvat tutkimuksessa työelämän uudistajina, vastuunkantajina ja teknologiamyönteisinä. Monipuoliset kokemukset ja eri alojen yhdistäminen ovat usein tuottavuuskasvun ytimessä. Tällaiset signaalit kertovat työmarkkinoiden dynamiikasta ja uudistumiskyvystä, Brotherus huomauttaa. 

Brotheruksen mukaan kokonaiskuva Suomen työmarkkinoista on vakaampi kuin yksittäiset otsikot antavat ymmärtää. 

Lähteet:

Tilastokeskus: Työllisiä vähemmän ja työttömiä enemmän tammikuussa 2026 verrattuna vuoden takaiseen | Tilastokeskus

Työnvälitystilasto 2025, tammi-joulukuu | Tilastokeskus

Työelämäindeksi-tutkimus: Sivutyöt – Avain Suomen seuraavaan kasvuun!  – Suomalainen työ

Nuorten tulevaisuusraportti: NYT Nuorten tulevaisuusraportti – NYT