Om oss

2024 – Finländskt arbete

Suomalaisen työn liitto ry blev Suomalainen työ ry. Namnändringen är en del av varumärkesförnyelsen, genom vilken även vår logotyp och visuella profil uppdaterades.

Förnyelser till trots förblir vår mission oförändrad. Även i fortsättningen ser vi, tillsammans med våra tusentals medlemsföretag, till att arbetet och det goda som uppkommer genom det noteras. Även våra märken, som berättar om det finländska arbetet, bibehålls och fortsätter att vara en central del av såväl vår, våra medlemmars som finländarnas vardag.

2024 – Nyckelflaggan det 5:e mest ansedda varumärket i Finland

Nyckelflaggan var det femte mest ansedda varumärket i Finland år 2024. Placeringen är den bästa genom tiderna, och den framhäver ytterligare hur högt finländarna värdesätter inhemskt arbete.

Taloustutkimus undersökning Brändien arvostus kartlägger årligen vilka varumärken som är finländarnas favoriter. I undersökningen deltar totalt 80 produktgrupper och 683 varumärken

2022 – Nyckelflaggan för webbutiker lanseras

Nyckelflaggan lever och utvecklas återigen med tiden då en egen version av märket lanseras för finländska webbutiker.

Nu kan konsumenten utöver inhemska produkter och tjänster med hjälp av Nyckelflaggan även tydligt urskilja finländska webbutiker som sysselsätter i Finland och ger sina kunder pålitlig betjäning.

2021 – Nyckelflaggan i smidesjärn till Huuhkajat

Finland går för första gången vidare till EM i fotboll för herrar, vilket Suomalaisen työn liitto ry anser vara en prestation värdig Nyckelflaggan.

Republikens president Sauli Niinistö överräcker Nyckelflaggan i smidesjärn som ett tecken på finländskt kunnande och samarbete till det finska herrlandslaget i fotboll via ett distansmöte på grund av coronapandemin

2020 – Nyckelflaggan-kampanjer under coronapandemin

Mitt under coronapandemin uppskattades det finländska arbetet, företagandet, tillverkningen och formgivningen ännu mer än tidigare. Nyckelflaggan klättrar upp på TOP 10-listan över Finlands mest ansedda varumärken och antalet beviljade märken överstiger 4 700.

Suomalaisen työn liitto ry och K-gruppen förenar återigen sina krafter för det finländska arbetet och kampanjen Ole osa hyvän ketjua (ung. delta och gör gott) startar snabbt.

2019 – Nyckelflaggan i smidesjärn till Lejonen

Finland vinner VM-guld i ishockey för tredje gången. Under folkfesten i Kajsaniemiparken överräcker president Sauli Niinistö Nyckelflaggan i smidesjärn till lagkaptenen Marko ”Mörkö” Anttila för ett järnhårt finländskt arbete.

Visst är den väl märkt med Nyckelflaggan? -kampanjen fortsätter på radio, tv och nätet. Mängden Nyckelflaggan-produkter och -tjänster fortsätter att öka, de är redan över 4 300.

2018 – Visst är den väl märkt med Nyckelflaggan? -kampanjen

Årtiondets största Nyckelflaggan-kampanj, den treåriga Visst är den väl märkt med Nyckelflaggan? -kampanjen, startar under valborg.

Målet med kampanjen är att få finländarna att köpa ännu mer Nyckelflaggan-produkter och -tjänster och på så sätt sysselsätta finländare. Nyckelflaggan har hittills beviljats för sammanlagt över 4 100 produkter, produktgrupper och tjänster.

2017 – Made by Finland-kampanjen

Made by Finland-kampanjen som ordnades 2017 uppmärksammade Finlands 100-åriga historia, det finländska arbetet och dess framgångshistorier.

Suomalaisen työn liitto ry:s, dess medlemmars och samarbetsorganisationers gemensamma kampanj utmanade alla att fundera och visa hur det finländska arbetet når framgång även under de kommande hundra åren

2015 – Nyckelflaggan 50 år

År 2015 fyller Nyckelflaggan 50 år. Nyckelflaggan har beviljats för sammanlagt 2 900 produkter, produktgrupper och tjänster.

Nyckelflaggans femtio år firades år 2015 genom Nostetaan Suomi plussalle! -kampanjen (ung. vi ser till att Finland kommer på plus) tillsammans med Nyckelflaggan-företagen. Kampanjen påminner konsumenterna om betydelsen av det finländska arbetet och den breda spektrumet av Nyckelflaggan-företag.

På sommaren firas Nyckelflaggans födelsedag runtom i Finland. Jubileumsturnén går runtom i Finland under sommaren, i Uleåborg, Seinäjoki, Vasa, Jyväskylä, Kuopio och Björneborgs SuomiAreena

2014 – Kansainvälinen tutkimustoiminta käynnistyy & Jussi-lehti lanseerataan

Liitto aloitti Merkityksellisen ja arvokkaan työn tutkimushankkeen yhdessä kansainvälisen tutkimusyhtiö The Futures Companyn kanssa. Tutkimushankkeella liitto haluaa antaa oman panoksensa työn muutokseen liittyvään keskusteluun ja nostaa esiin millaista on merkityksellinen ja arvokas työ ja kuinka se tuottaa uusia mahdollisuuksia ja arvoa työnantajille, työntekijöille ja yhteiskunnalle.

Liiton vuodesta 2011 Avainlippu-nimellä julkaisema jäsen- ja sidosryhmälehti uudistui, ja uusi lehti sai nimekseen Jussi. Jussi-lehden julkaisu päättyi vuonna 2016.

2013 – Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja

Liitto lanseerasi vuoden 2013 lopulla yhdessä K-ryhmän kauppojen ja noin 50 suomalaisen elintarvikevalmistajan ja käyttötavarateollisuuden yrityksen kanssa Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan. Taantuman vaivaamassa Suomessa kampanjan päätavoitteena on lisätä suomalaisten tuotteiden myyntiä, kertoa suomalaisesta suunnittelusta ja työstä tuotteiden taustalla sekä helpottaa kuluttajien mahdollisuuksia valita tuotteita, jotka edistävät suomalaista työtä.

Kampanjassa hyödynnetään Osmo Forssellin panos-tuotoslaskelmiin perustuvaa laskelmaa: jos jokainen suomalainen ostaisi kuukaudessa 10 eurolla lisää suomalaisia tuotteita ja palveluita, syntyisi 10 000 vuosityöpaikkaa. Kampanja jatkui vuoden 2016 loppuun saakka.

2012 – Suomalaisen työn liitto 100 vuotta

Vuonna 2012 Suomalaisen työn liitto täyttää 100 vuotta ja Avainlippu-yrityksiä esitellään MTV3:n kanssa toteutetussa 40-osaisessa Tarinoita suomalaisesta työstä -televisiosarjassa. Työ Turneella -kiertue jalkautti liiton Suomen suurimpiin kesätapahtumiin. Lisäksi liiton painettu historiikki ”Vuosisadan kampanja” ilmestyi.

Juhlavuosi huipentui 100-vuotisjuhlaan, joka järjestettiin 24.9.2012 Valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa. Juhla oli verkostoitumistapahtuma, jossa jaettiin Hyvän työn palkintoja eri toimialojen yrityksille, yhteisöille ja henkilöille. Palkintoina jaetut uniikkiteokset ovat suomalaisten nuorten suunnittelijoiden taidonnäytteitä. Juhla televisioitiin ja esitettiin MTV3-kanavalla 13.10.2012.

Suomalaisuus on kovassa kurssissa ja Avainlipulla on enemmän käyttäjiä kuin koskaan aikaisemmin, lähes 2 500 yritystä.

2012 – Yhteiskunnallinen Yritys -merkki otetaan käyttöön

Yhteiskunnallinen Yritys -merkki tuli kolmanneksi merkiksi liitolle Avainlipun ja Design from Finland -merkin rinnalle. Merkki myönnetään yrityksille, joiden liikevoitosta suurin osa kanavoidaan yrityksen yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen.

Aloitteentekijä merkille oli työ- ja elinkeinoministeriö, joka piti liittoa sopivimpana toteuttajana hankkeelle. Suunnittelukilpailun voitti Elina Järvisen ja Harri Homin ehdotus.

2011 – Design from Finland -merkki syntyy

Design from Finland -merkki syntyi Avainlipun rinnalle tunnustukseksi suomalaiselle muotoilulle. Design from Finland -merkki myönnetään tuotteelle tai palvelulle, joka on muotoiltu Suomessa, ja voidaan osoittaa, että yritys on investoinut suomalaiseen muotoiluun.

Merkin ulkomuotoa uudistettiin vuonna 2013. Uuden tummansinisen pyöreän merkin toteutti suunnittelutoimisto Werklig.

2011 – Verkkopalvelut kehittyvät & Avainklubi perustetaan

Liitossa tehtiin suuria uudistuksia verkkopalvelujen kehityksessä ja viestintää sosiaalisessa mediassa tehostettiin.

Liitto avasi verkkoon jäsenyritysten keskitetyn markkinointialustan, Sinivalkoinenvalinta.fi -verkkopalvelun, joka kokoaa yhteen kaikki tuotteet ja palvelut, joille on myönnetty Avainlippu, Design from Finland- tai Yhteiskunnallinen Yritys -merkki. Lisäksi perustettiin liiton jäsenyritysten tuotekehitykseen keskittyvä yhteisöpalvelu Avainklubi.fi.

2011 – Nyckelflaggan i smidesjärn till Lejonen

Finland vinner VM-guld i ishockey för andra gången år 2011. President Halonen överräckte Nyckelflaggan i smidesjärn till VM-guldlaget på Salutorget.

Samma år moderniseras Nyckelflaggans utseende av grafiker Marika Perätalo.

2006 – Lordi belönas med Nyckelflaggan i brons

År 2006 får Finland äntligen den länge eftertraktade vinsten i eurovisionsschlagerfestivalen och förbundet belönar Lordi med Nyckelflaggan i brons. Utmärkelsen överräcks av president Tarja Halonen på folkfesten på Salutorget.

Samtidigt filar grafiker Ilmo Valtonen finkänsligt på Nyckelflaggan.

2000 – Nyckelflaggans sommar- och julkampanjer

I millennieskiftet genomför förbundet tillsammans med Radio Nova omfattande sommarkampanjer där man presenterar fenomen från Finland för en miljonpublik. Julkampanjerna, som fortfarande pågår, inleds.

1992 – Nyckelflaggan-kampanjer under lågkonjunkturen

I början av 1990-talet vaknar Finland upp till en djup lågkonjunktur och det behövs alla medel för att få nationen på fötter igen. Betydelsen av Nyckelflaggan, som är ett tecken på finländskt arbete, ökar och det är inne med finländskt.

Reklamkampanjen Tiedät kyllä miksi (ung. du vet varför) vädjar till unga, kupongerna med blått kors i Citymarketar däremot till hela folket. Serien Kuukauden kotimaiset avainteot (månadens inhemska nyckelgärningar) inleddes tillsammans med MTV3.

1990 – Key Flag Symbol campaign during the recession

In the early 1990s, Finland entered a deep recession and every means was needed to get the nation back on its feet. The importance of the Key Flag Symbol for Finnish work grew and Finnishness was in fashion.

The “You know why” advertising campaign targeted young people, while the Citymarket blue cross vouchers appealed to the whole nation. The “Key Finnish Actions of the Month” series was launched with MTV3.

1980 – Nyckelflaggan-kampanjer under Finlands uppsving

På 1980-talet råder det uppsving i Finland och allt nytt och även utländskt blir modernt. Det inhemska lyfts fram tillsammans med industrin och Nyckelflaggan illustrerar många kampanjer för det finländska arbetet.

Omfattande konsumentundersökningar hör också till tidsandan. Man talar inte längre enbart om pris och kvalitet, utan fram stiger även exempelvis etiska och njutningslystna konsumenter.

1978 – Kotimaisen Työn Liitto syntyy liiton ja valtuuskunnan fuusiosta

Kotimaisen Työn Liitto jatkoi Suomen Työn Liiton ja Kotimaisen tuotannon valtuuskunnan toimintaa. Yhdistymisen tuloksena valtion ja yksityisen sektorin aikaisemmin eri tahoilla rahoittama kotimaisuuskampanjointi sekä alkuperämerkkitoiminta yhdistettiin.

Aikaisemmista merkeistä luovuttiin, suuren suosion saavuttanut Avainlippu jäi liiton alkuperämerkiksi.

1975 – Avainlipusta alkuperämerkki

Alkuperämerkintää koskevan aloitteen teki toukokuussa 1973 Marttaliiton toiminnanjohtaja Annikki Jäntti Kotimaisen tuotannon valtuuskunnan kokouksessa. Vuosikymmenen kampanjatunnuksena toimineesta Avainlipusta tuli 1975 alkuperämerkki, jota kauppa- ja teollisuusministeriön alainen Kotimaisen tuotannon valtuuskunta myönsi vain tutkitusti kotimaisille tuotteille.

Käytännössä tämä tarkoitti, että myyntihinnasta vähintään 50 prosenttia muodostui Suomessa tehdystä työstä. Ensimmäisiä Avainlippu-tuotteita ovat Norlynin sukkahousut, Finnmatchin tulitikut ja Nokian wc-paperi.

1974 – Vientimerkki syntyy

Graafikko Kaj Kajander suunnitteli laatikon kylkeen kiinnittyneen leijonanpään vientimerkiksi. Vientimerkki tuli kolmanneksi merkiksi alkuperämerkin (leijonanpää) ja takuumerkin (kahdeksankulmion kehystämä leijonanpää) rinnalle.

Idea ja mielikuva oli, että merkeillä oli hierarkia, jonka huipulla kansainvälisesti menestyneet valiotuotteet saivat kantaa vientimerkkiä.

1967 – Tasavallan presidentin vientipalkinto perustetaan

Vientipalkinto perustettiin liiton aloitteesta. Vientipalkintojen jako presidentinlinnassa oli juhlava tapahtuma. Vientipalkintoa jaetaan edelleen, vuodesta 2000 nimellä Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto.

1965 – Kotimaisen tuotannon valtuuskunta perustetaan & Avainlippu syntyy

Johannes Virolaisen johtama hallitus perusti Kotimaisen tuotannon valtuuskunnan, jossa liitto oli edustettuna.

Avainlippu-tunnus piirretään vuonna 1965 osaksi Osta suomalaista -kampanjaa. Kampanjan tilaus tuli valtioneuvostolta. Uutta tunnusta käytetään ahkerasti ja avain nähdään jopa joulupukin kädessä Helsingin joulukadun avajaisissa. Myös Katri Helenan heläyttämä ”Avainasemassa” jenkka soi ahkerasti radiossa. Liitto toimi taustajoukkona myös useissa kotimaisuusaatteen ympärille tehdyissä tv-tuotannoissa.

Kertaluonteiseksi kampanjamerkiksi piirretty Avainlippu vakiintuu pian osaksi yritysten kotimaisia tuotteita. Avainlippua edelsi vuonna 1932 käyttöön otettu leijonamerkki, joka luotiin suomalaisen tuotteen alkuperämerkiksi ja Suomen Työn Liiton jäsenmerkiksi. Avainlippu syrjäytti leijonanpäämerkin vuonna 1978.

1960 – Osmo Forssellin kansantalouden panos-tuotostutkimukset alkavat

Osmo Forssellin tutkimus todisti, että kotimaiset julkiset hankinnat todella olivat kannattavia. Tutkimus oli aikanaan ensimmäinen laatuaan Suomessa. Panos-tuotostutkimukset pysyivät liiton tutkimuksen ja viestinnän kivijalkana 1960-luvulta 2000-luvulle.

1950 – Laaduntuntoisuuden vuosikymmen

Liitto järjesti laadunparannukseen liittyviä kampanjoita pitkin 1950-lukua Yhdysvalloista saadun pirteän ja nasevan mallin mukaan. Laaduntarkkailu tuli tehtaisiin paljolti liiton aloitteesta.

Kahdeksankulmion sisällä oleva leijonanpäämerkki otettiin käyttöön takuumerkiksi vuonna 1957. Alkuperämerkkinä jatkoi pelkkä leijonanpää ilman kehyksiä.

1940 – Suomen Työn Liitto

Talvisodan jälkeisenä rauhankesänä Kotimainen Työ ry. muutti nimensä Suomen Työn Liitoksi. Uuden nimen katsottiin kuvastavan paremmin yhdistyksen luonnetta ja päämääriä.

Sisu-henkinen vuosikymmenen kestävä kampanjointi alkoi. Sisu-kampanja sai taakseen kansalaisten spontaanin tuen ja valtaisat mittasuhteet. Elettiin vaaran vuosia Neuvostoliiton varjossa.

1937 – Kotimainen työ 25 vuotta

Liiton juhlavuosi oli rajapyykki, jolloin myös työväenliike liittyi kansalliseen työn rintamaan.

Pääjuhlaa vietettiin Aleksis Kiven päivänä Helsingin Messuhallissa. Liiton toimisto värväsi juhlapuhujia ja postitti juhlarunoja ja -esitelmiä paikallisille toimikunnille Hangosta Petsamoon, lehdistö löi rumpu, eri puolilla maata vietettyjen juhlien yhteydessä nähtiin elokuva-, teatteri- ja mannekiininäytäntöjä.

1934 – Laatumerkki syntyy

Suomalaisille valiotuotteille varattu laatumerkki oli leijonanmerkin muunnelma, jossa oli yhdeksän leijonanpäätä ruusukkeen sisällä.

Laatumerkkiä myönnettiin ”suomalaisille valiotuotteille, joiden aikaansaamista on pidettävä meidän teollisen toimintamme voittona ja kansantaloudellisena saavutuksena”. Merkkiä myönnettiin vuoteen 1939 asti.

1932 – Leijonanpäästä alkuperämerkki

Kahdeksankulmiossa olevasta mukaillusta leijonanpäästä tuli suomalaisten tuotteiden alkulperämerkki sekä Kotimainen Työ ry:n jäsenmerkki.

Leijonanpäämerkki on laadun tae 30-luvulla, jolloin sitä myös plagioitiin ulkomailla. Leijonanpäämerkin suunnitteli arkkitehti Matti Björklund, joka toimi 30-luvulla myös Kalevalan kuvittajana.

1931 – Kotimainen Työ ry. syntyy

Kotimainen Työ ry. syntyi Kotimaisen Työn Liiton ja Kotimaisen Tuotannon Ystävien fuusiosta. Liiton tehtävänä oli kotimaisen tuotannon laventaminen ja myynnin edistäminen sekä Suomen taloudellisen omavaraisuuden lisääminen. Uutena toimintamuotona tulivat kotimaista tuotantoa tukevat tutkimukset.

Liitto lanseerasi runsaan vuoden tauon jälkeen oman äänenkannattajan, Suomen Työ -nimisen lehden.

1920 – Ensimmäiset Suomen Messut

Suomen Messut toteutettiin Helsingissä valtavana kansanjuhlana ja katselmuksena. Kotimaisen Työn Liiton messuosastolla esiteltiin Suomen kauppatasetta ja myytiin messulehteä sekä Suomen Teollisuuskalenteria.

Kotimaisen Työn Liitto oli mukana järjestelyissä ja osallistui säännönmukaisesti messuille. Suomen Messut muodostettiin 1921 osakeyhtiöksi, jonka kaksi ensimmäistä osaketta merkittiin Kotimaisen Työn Liitolle.

1917 – Ensimmäinen alkuperämerkki syntyy

Kotimaisen Työn Liitto julisti elokuussa 1915 merkkikilpailun, jossa haettiin suomalaisille tuotteille soveltuvaa alkuperämerkkiä. Merkkikilpailun tuloksena valittiin suomalaisten tuotteiden alkuperämerkiksi Arne W. Ranckenin merkki, jossa oli veden äärellä kasvava kuusi taustanaan hammasratas.

Alkuperämerkki oli käytössä vuosina 1917–1919.

1912 – Kotimaisen Työn Liitto perustetaan Tampereella

Vuonna 1912 Suomi oli Venäjän monikansalliseen imperiumiin kuuluva suuriruhtinaskunta ja Kotimaisen Työn Liitto oli osa Suomen itsenäistymispyrkimyksiä.

Liitto perustettiin alun perin kotimaisen teollisuuden edistämisviikon, Suomalaisen viikon järjestämiseksi. Suomalainen viikko järjestettiin useita kertoja vuosien 1913 ja 1975 välillä. Suureen kansalliseen juhlaan liittyi seminaareja, konsertteja, ulkoilmajuhlia, mainoskulkueita, näyteikkunakilpailuita ja teollisuusnäyttelyitä. Suomalaista viikkoa tukemaan liitto alkoi julkaista kuukausilehtiä Kotimainen Työn ja Inhemsks Arbete.