Siirry sisältöön

Ammattimaisen muotoilun merkitys kasvaa koko ajan

Brändien voima – Design from Finland

Design from Finland -merkin toimikunnan puheenjohtaja Hanna-Kaisa Alanen toivoo, että muotoilu otettaisiin osaksi yritysten prosesseja ja brändin ydintä nykyistä vahvemmin.

Muotoilija Hanna-Kaisa Alanen johtaa Design from Finland -merkin toimikuntaa nyt kolmatta vuotta. Toimikunta kokoontuu tänä vuonna viidesti käsittelemään merkkihakemukset, joiden perusteella se päättää, mille yrityksille, tuotteille tai palveluille Design from Finland -merkit myönnetään. Esivalmistelut on tehnyt Suomalaisen työn asiantuntijat, joiden työtä ja ammattitaitoa Alanen kiittelee vuolaasti.

”He tekevät ison työn käydessään ansiokkaasti läpi hakemukset ja tarkistavat, että niistä löytyy kaikki tarvittava tieto, jotta toimikunta pystyy tekemään päätökset. Jokaisessa kokouksessa on noin 10–30 hakemusta käsiteltävänä”, Alanen valottaa toimikunnan työtä.

Alasen mukaan päätökset merkin myöntämisestä syntyvät useimmiten yksimielisesti. Eniten keskustelua herättää yleensä se, miten määritellään ammattimainen muotoilu. Yksi Design from Finland -merkin myöntämiskriteereistä on, että muotoilu ymmärretään laaja-alaisesti ja läpileikkaavasti, ei vain yksittäisen tuotteen suunnitteluna.

Muotoilusta puhuessaan Alanen käyttää usein sanaa johdonmukaisuus. Toimikunta pyrkii löytämään merkin saajiksi sellaisia tuotteita tai palveluja, joissa muotoilu on otettu strategiseksi ja laaja-alaiseksi osaksi yrityksen prosesseja. Tällöin muotoilu tuo johdonmukaisuutta ja tunnistettavuutta kaikkeen, mitä yritys tekee ja edustaa.

”Yksittäinen tuote ei riitä, jos kokonaisuus ei puhu yhdenmukaista kieltä. Peruslähtökohtana on vastuullinen ihmislähtöinen suunnittelu ja arvon luominen asiakkaalle.”

Merkin kriteerit syynissä

Ammattimaisen muotoilun määrittely ei aina ole helppoa. Alanen kertookin, että merkin arviointi- ja myöntämiskriteereitä ollaan kirkastamassa tulevan kevään aikana. Sille on tarvetta, sillä muotoilun käsite on hyvin laaja, monipuolinen ja monimuotoinen.

Muotoilua on lähes kaikkialla. Sitä haastavat tekoäly, teknologinen kehitys, ilmastonmuutos ja muut megatrendit. Alanen toivookin, että ajatus muotoilusta yksittäisen tuotteen designina joutaisi jo romukoppaan. Hänen mielestään teknologia, muotoilu, bisnes sekä ihmisen ja ympäristön hyvinvointi kuuluvat saumattomasti yhteen.

”Näkemykseni muotoilusta on hyvin laaja. Tänä päivänä muotoilu on keskeinen osa monialaisia prosesseja niin yksityisissä yrityksissä kuin julkisissa organisaatioissa. Muotoilu ei rajoitu vain fyysisten tuotteiden muotoiluun, vaan se kattaa yhä enemmän esimerkiksi palveluiden ja jopa muutoksen suunnittelun. Lisäksi monet perinteiset tuotteet ovat nykyään osa laajoja digitaalisia verkostoja, mikä vaikuttaa esimerkiksi asiakkaiden kokemuksiin näistä. Muotoilun kenttä muodostaakin monialaisen ekosysteemin, johon kuuluu paljon muitakin toimijoita kuin perinteisiä muotoilijoita.”

Muotoilijasta tutkijaksi

Päivätyönään Alanen toimii LAB Muotoiluinstituutin osaamispäällikkönä. Aiemmin hän toimi projektitutkijana Vaasan yliopistossa.

Nyt hän viimeistelee väitöskirjaa kognitiotieteen alalla Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjassaan Alanen tutkii sosiaalista tunnekokemusta ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksessa muodin linssin kautta.

”Käytännössä se tarkoittaa muotoilutuotteen välittämää kollektiivisen kokemuksen ja aineettoman arvon parempaa ymmärtämistä muutostilanteissa.”

Ennen Design from Finland -toimikunnan puheenjohtajuutta Alanen toimi kolme vuotta muotoilijoiden järjestön Ornamon hallituksen puheenjohtajana.

Muotoilulla kestävää ja aineetonta arvoa

Design from Finland -merkkiä voi hakea sellaiselle suomalaisen yrityksen tuotteelle tai palvelulle, jonka ammattimaiseen, vastuulliseen ja käyttäjälähtöiseen muotoiluun on panostettu. Merkki kertoo siitä, että muotoiluun on investoitu. Yrityksen pääkonttorin pitää sijaita Suomessa ja sen tulee viestiä avoimesti sekä tuotantoketjustaan että tuotteidensa valmistusmaasta. Tuotteen valmistuksen ei siis pidä olla Suomessa, toisin kuin Avainlippu-merkin kohdalla, mutta suunnittelutyön pitää.

”Suunnittelu tehdään toki yhteistyössä valmistajien kanssa, ja siinä pitää ottaa huomioon heidän käyttämänsä valmistusmenetelmät, mutta idean ja suunnittelun hallinta pitää olla Suomessa”, Alanen sanoo.

Toimikunnan päätöksissä painaa paljon myös se, kenelle tuote tai palvelu on tehty, ja mitä lisäarvoa se tuo käyttäjilleen. Muotoilun pitää olla vastuullista ja käyttäjälähtöistä ja asiakkaan saama lisäarvo ja käyttäjäkokemus täytyy olla validoitu.

Alasen mielestä Design from Finland -merkki kertoo kestävästä, aineettomasta arvosta.

”Brändissä ja sen tuotteissa kiteytyvät muotoilun prosessit, jotka ilmentävät asiakkaille tavoiteltavia arvoja, ajankuvaa ja kestävyyttä.”

Teksti: Miia Savaspuro

Lisää uutisia

Kuvassa Jussi Koskinen Sukkamestareilta
Uutiset

Tanskan puolustusvoimien hankintasopimus Suomeen merinovillasukkien valmistuksesta

Tanskan puolustusvoimien hankinta organisaatio The Danish Ministry of Defence Acquisition and Logistics Organisation (DALO) ja…
Kuvassa Tanja Lindholm
Uutiset

Luotettava ja oivaltava kehittäjä

Suomalaisen työn tekijät -esittelysarjan aloittaa digitaalisen markkinoinnin asiantuntija Tanja Lindholm.
Avainlippu-logo
Uutiset

Uusia Avainlippu-tuotteita, -palveluita ja -verkkokauppoja

Uusia Avainlippu-merkin käyttöoikeuksia on jälleen myönnetty suomalaisille tuotteille, tuoteryhmille, palveluille ja verkkokaupoille. Katso kattava lista…
Suomalainen työ