Arvoketjut uudistuvat – pärjääkö Suomi?

transparent image

Suomi tunnetaan tutkimuksen ja tuotekehityksen edelläkävijänä. Menestymiseen vaaditaan kuitenkin myös designin ja brändäyksen onnistumista.

Suomalaisyritykset ovat joutuneet kohtaamaan muuttuneen markkinatilanteen, joka on seurausta kansainvälisen toimintalogiikan murroksesta. Tuotantorakenteiden pirstaloituminen on koskettanut tavalla tai toisella kaikkia toimialoja. Monessa tapauksessa todellisen kilpailuedun löytäminen on edellyttänyt merkittäviä uudistuksia. Suomalainen lastenvaatevalmistaja Reima aloitti oman muutosprosessinsa yli 20 vuotta sitten. Tuolloin kohonneiden kustannuspaineiden myötä tuotantoa siirrettiin Baltiaan, Venäjälle ja Kiinaan.

– Tuotteiden valmistaminen oli 1970- ja 1980-luvuilla Reiman core-osaamista. Silloin kilpailueduksi riitti, että tehtiin vaatteita. Tilanne muuttui radikaalisti 1990-luvulla, jolloin pääomat ja ihmiset alkoivat liikkua vapaammin ympäri maailmaa, sanoo Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund.

Haasteista huolimatta Reima on pitänyt tiukasti kiinni suomalaisista juuristaan. Arvoketjun alkupäästä löytyvät design ja t&k sekä tuotteiden brändäys, markkinointi ja online-myynti hoidetaan edelleen Suomesta käsin. Näissä toiminnoissa tapahtuu Reiman tuotteiden suurin arvonmuodostus, joka on siivittänyt alkuvuoden positiivisia myyntilukuja.

– Fokuksenamme on olla maailman paras funktionaalisten lastenvaatteiden valmistaja. Sen toteuttamiseksi palkkaamme jatkuvasti uusia työntekijöitä. T&k:ssa hyödynnämme Suomen vaativia olosuhteita, jotka toimivat hyvänä testilaboratoriona, Björklund listaa.

Pärjääminen voimakkaasti kilpaillulla toimialalla vaatii erityisiä panostuksia digitalisoitumiseen, joka on mullistamassa kuluttajien ostokäyttäytymistä. Arvioiden mukaan viiden vuoden kuluttua noin 20 prosenttia kaikesta kuluttajakaupasta tapahtuu verkossa.

– Näemme tuon kehityksen omissa myyntiluvuissamme. Muutoksen tahti kiihtyy, mutta Suomella on hyvät mahdollisuudet pärjätä globaalissa digitalisoitumisessa. Meillä on siihen liittyvää osaamista sekä korkealaatuista tutkimusta, arvioi Björklund.

Immateriaalisen työn arvon kasvu on näkynyt suomalaisen pelialan huikeana kasvutahtina. Rovio ja Supercell ovat osoittaneet, että funktionaalisuudestaan tunnettu kansa pystyy menestymään myös luovassa suunnittelussa. Tätä ajatusta tukee Design from Finland -merkki, joka korostaa suomalaisen aineettoman työn merkitystä. Suomalaisen Työn Liiton Brand Manager Rilla Engblom muistuttaa, että muotoilun ja sen laaja-alaisen hyödyntämisen kautta syntyy jatkuvasti uusia työn muotoja ja toimenkuvia.

– Suomalaisen designin huippuvuosina pidetään 1950- ja 1960-lukuja, jolloin sillä oli mieletön kaiku niin Suomessa kuin ulkomailla. Kansainvälisesti Suomi-design on edelleen suosittua, mutta uudistumista tarvitaan. Siitä hyviä esimerkkejä ovat kotimainen peliteknologia sekä digitalisoitumiseen ja terveysteknologiaan kytkeytyvät tuotteet ja palvelut, Engblom luettelee.

Uutta Suomi-designia edustavat muun muassa läpinäkyvä kuulolaite sekä älypuhelinta muistuttava verensokerimittari, joka hyödyntää pilvipalvelua diabeteksen omahoidossa. Molemmissa tapauksissa designin lähtökohtana on parantaa lopullista käyttäjäkokemusta. Asiakaslähtöisyyden ja paremman käytettävyyden juurtuminen arjen tuotteisiin on vahvistuva trendi, joka edellyttää yrityksiltä resursseja innovaatioihin ja muotoiluun. Muotoiluosaamisen kertaluonteinen ostaminen yrityksen ulkopuolelta ei enää riitä.

– Designin tulee ulottua tuotekehitykseen, valmistukseen, brändäykseen ja yritysviestintään. Siinä onnistuminen edellyttää johdon sitoutumista designiin sekä sen ottamista osaksi yrityksen kokonaisstrategiaa, Engblom arvioi.

Teollinen tuotanto on tärkeä kivijalka

Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Matti Anttonen uskoo suomalaisyritysten tuotannon palaavan osittain takaisin Suomeen ja Eurooppaan.

Syynä tuotannon paluumuuttoon ovat Kiina-ilmiötä ruokkineet edulliset kuljetus- ja työkustannukset, jotka ovat kääntymässä nousuun.

– Kiinan ja Kaakkois-Aasian markkinoille tarkoitetut tuotteet sekä elektroniikka ja tekstiilit tehdään varmasti jatkossakin siellä. Sen sijaan vaikkapa jääkaappien tai autojen teettäminen kaukomailla ei ole tulevaisuudessa paras ratkaisu, Anttonen pohtii.

Hyvänä esimerkkinä toimii Daimler AG:lle A-sarjan Mercedez-Benzejä valmistava Uudenkaupungin autotehdas, joka ilmoitti kesäkuun lopulla rekrytoivansa 300 uutta työntekijää. Teollisen tuotannon säilyttäminen Suomessa on tärkeää, mutta sen rinnalle tarvitaan myös uudenlaista osaamista.

– Meiltä löytyy runsaasti potentiaalia muun muassa tietotekniikassa, älykkäissä liikennejärjestelmissä sekä elintarviketurvallisuudessa, sanoo Anttonen.

Ulkoministeriö pyrkii parantamaan suomalaisyritysten asemaa edistämällä tullien ja muiden vapaakaupan esteiden vähentämistä. Tällä hetkellä EU käy kyseisiä neuvotteluja muun muassa Kanadan, Japanin ja Yhdysvaltojen kanssa.

Jaa artikkeli