Pystymme paljon parempaan – kasvun avaimet ovat hallussamme

Suomen talouskasvu on ollut lähes olematonta viimeiset 17 vuotta. Taloutemme on joutunut puolus-tautumaan toinen toistaan seuraavia kriisejä vastaan, kirjoittaa työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri ja Suomalainen työ ry:n valtuuston varapuheenjohtaja Elina Pylkkänen.

Taival alkoi vuoden 2008 finanssikriisistä, jota seurasi muutaman vuoden viiveellä eurokriisi, ja sitten tulikin jo pandemia, ja sen jälkeen energiakriisi ja vielä sota. Monet muut maat, ja etenkin pohjoismaiset naapurimaamme ovat kuitenkin selviytyneet näistä kriiseistä paremmin kuin me.

Tuottavuuskasvu on ollut meillä heikompaa kuin useimmissa muissa kehittyneissä länsimaissa. Mutta oikeastaan suurin ihme on se, ettei taloutemme kasva vauhdikkaammin. Olemme nimittäin maailman fiksuin kansakunta viime vuoden lopulla julkaistun kansainvälisen taitotutkimuksen mukaan. Talousjärjestö OECD organisoi jo toista kertaa työikäisen aikuisväestön perustaitoja mittaavan tutkimusohjelman, PIAAC II. Ohjelmassa arvioidaan lukemista, numerotaitoja ja ongelmanratkaisutaitoa. Tulosten mukaan suomalaiset ovat kaikissa näissä osa-alueissa maailman ykkönen. Kärkipäässä olivat myös Japani ja Ruotsi. Kymmenen vuotta aiemmin tehdyssä tutkimuksessa olimme myös kolmen parhaan joukossa.

Miksi emme siis pysty parempaan, vaikka meillä olisi siihen kaikki edellytykset? Miksi USA:n talous kasvaa meitä vauhdikkaammin, vaikka luku- ja kirjoitustaidottomia on noin neljännes asukkaista? Miksi muiden pohjoismaiden tuotannon kasvu ja työllisyys ovat Suomea korkeampia? Siispä meidän on mietittävä, miksi maailman fiksuin ja vieläpä onnellisin kansa alisuoriutuu taloudellisen menestyksen mittapuulla arvioituna.

Suomalainen työn jälki on hyvää ja laadukasta. Olemme luotettava kauppakumppani. Luottamus toisiimme ja hallintoon on vahvaa. Maksamme jopa veroja mielellämme Verohallinnon vuosittaisten kyselytutkimusten mukaan. Mutta ilmeisesti meiltä puuttuu villiä rohkeutta ja riskinsietokykyä.

Barona teetti haastattelututkimuksen 18 – 64-vuotiaille työelämässä oleville henkilöille viime vuonna. Vastaajina oli edustava otos suomalaisia sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mm. työelämään ja uraan liittyviä odotuksia sekä työpaikan vaihtamishalukkuutta. Vastaukset hämmästyttävät, sillä 93 prosenttia vastaajista kertoi työn merkitsevän heille ennen kaikkea taloudellista turvaa ja toimeentuloa. Toiseksi eniten työltä odotettiin rutiinia ja rytmiä elämään ja arkeen. Lisäksi haastatelluista 83 prosenttia vastasi, etteivät halua muuttaa toiselle paikkakunnalle työn perässä.

Kun vastaavanlaisia kysymyksiä esitetään ruotsalaisille, he nostavat työelämässä tärkeimmäksi mukavat työkaverit. Toiseksi tärkeintä on saada mielenkiintoisia työtehtäviä ja vasta kolmantena he mainitsevat turvallisen työsuhteen.

Meille siis riittää vähempi ja tylsempikin, kunhan se on paikallaan pysyvää, ennustettavaa ja tasaista. Jos tämä on kansanluonteemme, ehkä työelämä pitäisi muotoilla näiden toiveiden pohjalta. Tehdään välttämättömyydestä hyve, sillä kansan perusluonnetta on vaikeampi muuttaa, ainakaan kovin nopealla aikataululla.

Voimme siis vihdosta viimein lakata olemasta teennäisen sosiaalisia, eikä kehityskeskusteluissa tarvitse esittää yhtään motivoituneempaa kuin on. Varmaan myös kaikki työhyvinvointipäivät voi jättää järjestämättä, samoin kuin tekohauskat pikkujoulut. Tehdään työelämästä rehellisen tylsää!

Tämä voisi olla maamme vetovoimatekijä sijoittumisvaihtoehtoja pohtivalle kansainväliselle yritykselle. Osaava ja ahkera työvoima, jolle ei tarvitse mielistellä eikä lirkutella. Luvata vain tasaisen pysyvä ja yllätyksetön työsuhde.

No, leikki sikseen. Suomalainen työ ja sen tekijät ovat osoittaneet monilla esimerkeillään kykenevänsä maailmanvalloitukseen. Sinne ei rutiinilla ja riskinkaihtamisella yllä. Jokaisesta meistä löytyy se kuuluisa ja kirpeä Sisu.

Elina Pylkkänen

työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri

Elina Pylkkänen on suomalainen taloustieteilijä ja Suomen työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri. Lisäksi hän toimii Suomalainen työ ry:n valtuuston varapuheenjohtajana.

Hyvän työn jäljillä -blogisarja

”Hyvän työn jäljillä” on asiantuntijoiden tuottama blogisarja, jossa Suomalainen työ ry:n kolumnistit etsivät hyvää työelämää.