Kemppi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama on valittu Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan uudeksi puheenjohtajaksi. Kemppi-Vasaman mukaan suomalaisen työelämän muutos haastaa Suomalaisen Työn Liittoa kehittymään työelämän muutoksen tulkkina ja yhteiskunnallisena keskustelijana.
8 myyttiä työstä -ohjelmasarjassa pureudutaan yleisiin työelämää koskeviin hokemiin ja vallalla oleviin käsityksiin ja pyritään selvittämään pitävätkö ne paikkansa vai eivät. Keskusteluttavassa ja viihdyttävässä TV-sarjassa suomalaisten omakuva raatajakansasta päivitetään 2010-luvulle. Sarjan kahdeksan jaksoa esitetään Yle TV1:llä 12.–27.1.2016 klo 19.30.
Suomessa käännetään parhaillaan kiviä ja kantoja työn kilpailukyvyn parantamiseksi. Vaikeiden säästöpäätösten rinnalla on erittäin tärkeää huolehtia suomalaisen työelämän ja työpaikkojen uudistumisesta, jotta työn tuottavuus kasvaa ja luottamus työelämään säilyy.
Liki puolet Suomalaisen Työn Liiton teettämään kyselyyn vastanneista suomalaisista kokee työn positiiviseksi osaksi elämää tai keinoksi toteuttaa itseään. Ensisijaisesti työn katsotaan kuitenkin käytännönläheisesti tuovan leivän pöytään. Suomalaisesta työstä kertoo Avainlippu-merkki, joka täyttää tällä viikolla 50 vuotta.
Vaikka työ pysyy samana, se kuitenkin muuttuu kiihtyvällä vauhdilla.
Työn tekemisellä on aina ollut merkittävä rooli suomalaisten arjessa, mikä on kirvoittanut lukuisan joukon työtä ja työntekoa kuvaavia sananlaskuja. Suomalaisen työn päivän juhlintaan valmistautuvan kansan mielestä parhaiten työn henkeä kiteyttää toteamus palkan ansaitsemisesta. Myös sanonta työn loputtomasta määrästä nousi kärkisijoille Suomalaisen Työn Liiton teettämässä kyselyssä.
Työn tekeminen, ahertaminen on aina kuulunut vahvasti suomalaiseen arvomaailmaan. Työelämän arvot ovat kuitenkin suuressa muutoksessa eivätkä vähiten taloudellisesti haastavien aikojen vuoksi.
Vaikka suomalainen työelämä muuttuu asiantuntijavaltaisemmaksi, eivät yritysten toimintatavat seuraa perässä. Pahimmillaan asiantuntijoita johdetaan tehdastyön opein ja hassataan osaamista. Esimerkiksi huippukoodarina tunnettu asiantuntija, voi kokea olevansa ”nörttiorja”, joka ei ulkoisten rajoitteiden vuoksi hyödynnä todellista asiantuntemustaan. Hierarkinen johtaminen ja asiantuntijuus eivät enää vahvista yrityksen asemaa. Päinvastoin, ne ovat este yritysten uudistumiselle.
Tämän tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä mieltä suomalaiset ovat Vapusta sekä omasta että suomalaisesta työelämästä. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi suomalaisten mielipiteitä Avainklubi.fi-verkkopalveluun liittyvistä asioista.