Vastuullisuutta ja vaikuttavuutta julkisiin hankintoihin

Julkiset hankinnat vaikuttavammaksi ja julkinen talous kestävämmäksi -ajatus herätti paljon keskustelua mediassa ennen kuin maailma pysähtyi ja korona-aiheiset uutiset nousivat lähes ainoiksi uutisaiheiksi.

Toki koronan vaikutukset heijastuvat julkisiin hankintoihin liittyviin keskusteluihin. Aiheet, jotka ovat nousseet viime aikoina julkisista hankinnoista ovat koronaan liittyviä ja keskittyvät huoltovarmuuteen, kuntien elinvoimaisuuteen ja taloudellisen selviytymiseen.

Viime aikoina keskustelussa ei olla kiinnitetty niin paljon huomiota julkisten hankintojen moniin tavoitteisiin, kuten yritysten tasapuoliseen mahdollisuuteen tarjota tavaroita ja palveluja tai nykyisessä hankintalaissa korostettua tavoitetta mahdollistaa pienten ja keskisuurten yritysten osallistuminen tarjouskilpailuihin tasapuolisesti isompien yritysten kanssa. Keskustelussa ei korostu myöskään se, että julkisilla hankinnoilla tulisi edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioiden. Lisäksi pääministeri Rinteen hallitusohjelmaan pohjautuva pääministerin Marinin hallituksen hallitusohjelma korostaa vastuullisuuden ja kotimaisuuden lisäämistä julkisissa hankinnoissa.

Kaikkien näiden vaatimusten ja koronankriisin ristiaallokossa monet hankintayksiköt pyrkivät tekemään hankintoja ja hankintakilpailutuksia, jotka täyttäisivät hallitusohjelman, kuntien strategisten ja moninaisten julkisten hankintojen tavoitteet. Hankintojen ja hankintakilpailutusten aikataulut sekä pk-yritysten laatimat tarjoukset joudutaan useimmiten tekemään kovan aikapaineen alla.

Mikä avuksi, jotta julkiset hankinnat voivat saavuttaa monet tavoitteensa?

Vaikka hankintojen tekeminen tapahtuu kiireessä ja usein niukoin resurssein, kaikkia hankintoja tehdessä on olennaista muistaa, että palveluita tai tuotteita hankitaan vaikuttavuuden ja niistä saatavien hyödyn vuoksi. Eihän kukaan halua hankkia terveyspalveluita, jotka eivät edistä tai vaikuta terveyteen tai työkaluja, jotka eivät sovellu käyttötarkoitukseen. Hankintojen kannalta tärkein kysymys onkin se, mihin haasteeseen hankinta vastaa? Onko tarkoitus hankkia jotain uutta eli innovaatiota lisäävää, vai tuottavuutta parantavaa, vai yhteiskunnallisesti vaikuttavaa, eli sosiaalista, ekologista tai taloudellista vastuullisuutta lisäävää, vai jotakin, joka tukee kotimaisuuden lisäämistä esimerkiksi mahdollistaen pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin?

Kun pystyy määrittelemään, mihin haasteeseen hankinnoillaan pyrkii vastaamaan, niin sen jälkeen on helpompi huomioida, millaisilla kriteereillä hankintoja voi ja kannattaa tehdä. Juuri tähän monet julkisista hankinnoista vastaavat tekijät kaipaavat apua. Nopeasti ajatellen voisi esimerkiksi sanoa, että helpoin tapa on vaatia yrityksiltä Yhteiskunnallisen Yritys -merkkiä osana tarjouskilpailua. Valitettavasti tämä ei ole näin suoraviivaisesti mahdollista.

Mutta Yhteiskunnallisen Yritys -merkin kriteeristöihin voi viitata esimerkiksi asettamalla osaksi laatukriteereitä vaatimuksen, että kilpailuun osallistuneiden yritysten tulee täyttää Yhteiskunnallisen yrityksen tai vastaavasti toimivan yrityksen tunnuspiirteet. Yrityksen voidaan katsoa toteuttaneen kilpailutuksessa asetetut laadulliset vaatimukset, jos yrityksellä on käytössä Yhteiskunnallinen Yritys -merkki ja samalla se tarjoaa myös muille kilpailuun osallistuville tasa-arvoisen mahdollisuuden tuoda esille yhteiskunnallisen yrityksen kaltaiset tunnuspiirteet esille muilla tavoilla.

Jotta julkiset hankinnat olisivat mahdollisimman laadukkaita, innovatiivisia, kestävän hankinnan ja kotimaisuutta vaalivien kriteerien mukaisia, tulee hankintapyyntöjä laatiessa ottaa huomioon erilaisia jo olemassa olevia ja lainmukaisia toimia. Esimerkiksi osana tarjouskilpailutusta voi vaatia yritysvaikutusten arviointia ympäristövaikutuksista, sosiaalisista kriteereistä ja kestävästä kehityksestä. Lisäksi tarvelähtöisen kartoituksen toteuttaminen on hyvä nykyaikainen ratkaisu rakentaa varhaisen vaiheen markkinapuhelua kuntien ja yritysten välillä. Jotta julkiset hankinnat olisivat entistä laadukkaampia ja vastuullisempia, tulee hankintapyyntöjä laadittaessa uskaltaa käyttää rohkeammin menetelmiä, jotka auttavat tekemään hankinnoista tarvelähtöisiä ja samalla vaikuttavampia ja kuntalaisten elämää helpottavampia. Juuri näissä hankinnoissa uskon Yhteiskunnallinen Yritys -merkkiä edustavien yritysten olevan vahvoilla.

Jokke Eljala
Tutkimuspäällikkö
Suomalaisen Työn Liitto