Mitä vastuullinen johtaminen on etä- ja kriisiolosuhteissa?

Suomalaiseen yhteiskuntaan iski maaliskuun alussa hieman yllättäen Kiinasta lähtöisin oleva, Euroopan jo vallannut, koronavirusepidemia, jonka WHO julisti pandemiaksi 13.3. Pian sen jälkeen hallituksemme julisti maahan poikkeustilan, sulki koulumme ja suositteli kaikkia kykeneviä etätöihin. Kiitos aiemman kokemuksen ja teknisten valmiuksien, miljoonan suomalaisen siirtyminen etätöihin sujui suht’ joutuisasti. Etätyön muututtua pidempijaksoiseksi, muuttui kuitenkin johtaminen samalla etäjohtamiseksi. Mitä etäjohtaminen vaatii, mitkä ovat kulmakivet etäjohtamisessa onnistumiseen?

Etätyö vaatii itsensä johtamista ja tiimitasolla jopa yhteisjohtajuutta

Tiedämme, että fyysinen etäisyys auttamatta laukaisee tunteen sosiaalisesta etäisyydestä ja hankaloittaa yhtenäisen joukkuehengen ylläpitämistä. Toimiston kahvihuoneessa ei tavata jokaisen istuessa kotonaan keittiönpöytänsä ääressä ilman toimistolta tuttua vierustoveria. Toinen elää yksin ja pysyy yksinään päivät pitkät, toinen taas käy sisällissotaa työrauhasta etätyöskentelevän puolison ja etäkoulua käyvien lapsien kanssa. Kumpikin tiimiläinen kokee tilanteen kuormittavaksi. Tiimille yhteistyön puuttumisen tunne tarkoittaa pian yhteisen ymmärryksen puutetta, joka vuorostaan luo erimielisyyttä. Et voilá!, etätiimissä on henkilökohtaisia konflikteja ja epäluottamusta, joka alkaa hiertää tiimityöskentelyä. Ratkaisevaksi tekijäksi tiimin menestykselle nousee nyt johtajuus.

”Etäjohtaja ei voi nojautua toimistolla hyvin toimineisiin käytäntöihin, vaan virtuaalityölle on luotava suuntaviivat ja koko tiimin osallistuttava yhteisjohtajuuteen.

Etäjohtajuudessa ei viestinnän ja vuoropuhelun ylläpitoa voi tarpeeksi korostaa – se on kuin pikaliima, joka pitää tiimin kasassa! Ilman päivittäistä kommunikaatiota, ei etätiimiä enää ole. Etätiimiläisille tulee omien tavoitteiden ymmärtäminen ja niiden merkitys tiimitavoitteiden saavuttamiseksi entistä tärkeämmäksi, joten jos niitä ei tavoite- ja kehityskeskustelussa ole yhdessä vielä sovittu, on siitä hyvä aloittaa. Roolien on oltava selkeät ja työ on koordinoitava tuottavuuden varmistamiseksi. Etäjohtaja ei voi nojautua toimistolla hyvin toimineisiin käytäntöihin, vaan virtuaalityölle on luotava suuntaviivat ja koko tiimin osallistuttava yhteisjohtajuuteen.

Yhdessä ja huolellisesti laadituista tavoitteista huolimatta, on johtajan etätyössä mahdotonta ”nähdä” ja siten valvoa, mitä tiimiläiset työpäivänsä aikana tekevät. Johtajana sinun on luotettava työpanoksen syntymiseen ja osallistuttaa heidät yhteisjohtajuuteen. Keskity heidän inspiroimiseensa maalaamalla mukaansatempaava visio ja kirkkaaksi väritetyt tavoitteet! Voisiko tiimiläisiä valtuuttaa yhteistavoitteiden asetantaan? Olethan valmis valtuuttamaan heidät piirtämään polkunsa osatavoitteiden täyttymiseen? Älä neuvo reitinvalinnassa vaan luota siihen, että tiimiläinen pääsee määräpäähän ja valmenna häntä tarvittaessa matkan varrella!

Vastuullista johtamista myös kriisin keskellä

Koronakriisistä, joka lähtökohtaisesti on terveyskriisi, muodostui yhteiskuntien lockdown -sulkemispäätösten myötä kassakriisi. Yritysjohdon arvioitavaksi jäi, kuinka kauan rahavarat riittävät kiinteiden kulujen, kuten palkkojen ja vuokrien, maksamiseen. Kun sisään valuva kassavirta on laskussa eikä vuoroveden kääntymisestä ole tietoa, muodostuu yhtälöstä säästötarpeita. Yhteisneuvotteluiden piirissä olevien määrä nousikin parissa viikossa yli 500 000 suomalaiseen ja harvassa ovat ne yritykset, joissa korona ei ennemmin tai myöhemmin kielteisesti pääse vaikuttamaan. Akuuttia toimia varten työmarkkinajärjestöt osoittivat yhteistyökykyä, mutta yhdistettynä ”etätyössä-vailla-loppua -fiilikseen,” käynnistetyt neuvottelut tarkoittivat esimiehille, ja varsinkin keskijohdolle, entistäkin haastavampaa arkea. Henkilöstön motivoiminen ja yhteisten tavoitteiden saavuttaminen ei yt:stä helpotu, vaikka yt-neuvotteluiden aloittamiselle itse kullakin tällä kertaa saattoi olla normaalia enemmän ymmärrystä. Vaikka yt:t aina jättävät arpia henkilöstöön, on neuvotteluiden tulokset helpompi omaksua, kun prosessi hoidetaan avoimesti henkilöstön toiveita kunnioittaen yhdistettynä aktiiviseen henkilöstöviestintään.

”Vastuullista johtamista kriisin keskellä on tietenkin helpompi toteuttaa, jos vastuullista työnantajuutta vaalitaan normaaleissakin olosuhteissa.

Vastuullista johtamista kriisin keskellä on tietenkin helpompi toteuttaa, jos vastuullista työnantajuutta vaalitaan normaaleissakin olosuhteissa. Mielestäni on vastuullista johtamista, että päätöksenteossa pyritään kantamaan huolta sekä taloudellisesta, sosiaalisesta kuin myös ekologisesta vastuusta. Suomalaisen Työn Liiton tekemän tutkimuksen mukaan, suomalaiset pitävät kaikkia edellä mainittuja vastuualueita lähestulkoon yhtä tärkeinä. Mielenkiintoista on huomata, että sosiaalisen vastuunkannossa tärkeimpänä pidettiin juuri samoja asioita, jotka etenkin kriisin alla etäjohtamisessakin ovat tärkeitä, eli huolehtia työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista, motivoida heitä ja tukea heidän kehittymistään työssä! Koronakevään aikana olemme Eilakaislalla määritelleet ensimmäistä vastuullisuusohjelmaamme ja iloitsen siitä, että äänestyksessä eilakaislalaiset nostivat tärkeimmäksi sosiaalisen vastuun, eli nimenomaan sen alueen, jossa toiminnallamme voimme eniten myötävaikuttaa yritysvastuullisuuden saralla. Ekologinen ja taloudellinen vastuu seurasivat tiukasti perässä.

Entä tulevaisuuden johtaminen?

Suomalaiset tekivät koronan myötä digiloikan. Etätyön kankeudet ja tabut ovat suurimmilta osin hiottu pois. Tuleeko etätyö vilkastumaan? Oma arvioni on, että näin tulee käymään. Organisaatioiden onkin hyvä pysähtyä ja uudelleenarvioida etätyöprotokollat, jotta suositukset ja säännöt olisivat selvät ja palvelevat. Mielestäni kasvotusten pidettävien kokousten tulisi keskittyä ideoimiseen ja suunnittelemiseen sekä tietysti tiiminrakentamiseen, syvällisempään tutustumiseen, konfliktien selvittämiseen ja rakentavan palautteen antamiseen. Videopuheluiden avulla voimme halutessamme kokoontua säännöllisiin OneOnOne -keskusteluihin ja tiimipalavereihin, mutta varmasti myös asiakassuhteiden ylläpitoon ja kuulumisien vaihtoon, alkuvaiheen työhaastatteluihin sekä sopimusneuvotteluiden osapalavereihin. Edistykselliset tiimit, joille erilaiset digitaaliset työkalut ovat jo tutumpia, voivat jopa harrastaa luovaa yhteistyötä etäyhteyksin! Uskon, että puhuttaessa tiedon ja ideoiden jakamisesta, sähköiset allekirjoitukset, jaetut verkkoasemat ja dokumentit sekä yrityskohtaiset chatit ja tiimifunktiot ovat täällä jäädäkseen.

”Milloin ikinä toimistoille palataankaan, tekisi kaikille tiimeille hyvää keskustella siitä, miten kukin koki koronakriisin ja etätyöskentelemisen, mitä kukin oppi yhteistyöstä ja tiimin dynamiikasta?

Milloin ikinä toimistoille palataankaan, tekisi kaikille tiimeille hyvää keskustella siitä, miten kukin koki koronakriisin ja etätyöskentelemisen, mitä kukin oppi yhteistyöstä ja tiimin dynamiikasta? Esimiehenä kannattaa tässä kohtaa osoittaa kunnioitusta ja kiitollisuutta, sillä monelle on aika ollut haasteellinen, ellei ajoittain jopa hyvinkin raskas. Kokemusten pohjalta kannustan luomaan yhdessä tiimillenne pelisäännöt, jossa määrittelette, miten optimoitte etätyöskentelyn määrää, ja miltä teidän hybridi-tiimityöskentelynne tulevaisuudessa tulee näyttämään.

www.eilakaisla.fi/vastuullisuus

Kommentoi