Yhteiskunnalliset yritykset kantavat yhteiskuntavastuun

Viimeaikainen uutisointi kohdistaa yhteiskunnalliset yritykset valokeilaan. Kun hoivakodeissa ilmenneiden laiminlyöntien seurauksena on alettu peräänkuuluttamaan julkisia palveluja tuottavilta yrityksiltä yhteiskuntavastuuta, nostavat Yhteiskunnallinen yritys -merkin saaneet yritykset ansaitusti päätään. Mitä yhteiskunnalliset yritykset oikein ovat ja miksi niiden merkitys palvelutuotannossa on tärkeä? Mikä tekee niiden liiketoiminnasta vastuullista?

Yhteiskunnallinen yrittäjyys tarkoittaa sitä, että yritys on perustettu yhteiskunnallista tarkoitusta varten, ja se tuottaa liiketoimintansa kautta yhteiskunnallista hyvää. Yhteiskunnallisen yrityksen erottaa muista yrityksistä sen ensisijainen päämäärä ja arvopohjainen missio: liiketoimintaa ja voittoa tehdään ensisijaisesti jonkin yhteiskunnallisen tai ympäristöllisen päämäärän vuoksi. Päämääränä voi olla esim. hyvinvoinnin edistäminen, pitkäaikaistyöttömien tai vajaakuntoisten työllistäminen, nuorten tai vanhusten syrjäytymisen ehkäiseminen tai erityisryhmien kuntouttaminen. Yhteiskunnallinen yritys käyttää suurimman osan tuloksestaan (vähintään yli puolet voitosta) yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen kehittämällä omaa toimintaansa tai lahjoittamalla sen toiminta-ajatuksensa mukaisesti. Yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminta on vastuullista, sillä se työllistää ja siitä maksettavat verot jäävät Suomeen.

Yhteiskunnallinen yritys noudattaa suomalaisessa markkinataloudessa samoja pelisääntöjä kuin muutkin yritykset. Sitä ei tueta julkisista varoista eikä sillä ole erityisasemaa lainsäädännössä. Menestyäkseen sen on oltava liiketoiminnallisesti tehokas ja taloudellisesti terve, eikä kasvuhakuisuuskaan ole pahasta. Osakeyhtiömuodon lisäksi yhteiskunnalliset yritykset voivat olla osuuskuntia, säätiöitä tai järjestöjä. Saadakseen Yhteiskunnallinen yritys -merkin yrityksen on rajatun voitonjaon lisäksi muun muassa osoitettava toimintansa yhteiskunnallinen merkitys avoimesti ja läpinäkyvästi, ja sen pääkonttorin tulee sijaita Suomessa. Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä hallinnoi Suomalaisen Työn Liitto, ja merkin myöntää hakemuksen ja tarkkojen kriteerien perusteella puolueettomista asiantuntijoista koostuva toimikunta. 

Yhteiskunnalliset yritykset tekevät vastuullista liiketoimintaa

Hoitotyö on kaikille saman toimialan yrityksille samanlaista, mutta vastuullisuus ja liiketoiminnan sitominen arvoihin ja voiton käyttäminen hyvään tarkoitukseen saa samalla summalla tuotetun palvelun poikimaan enemmän hyvää. Hyvät toimintamallit, tuottavuus ja sisäinen kustannustehokkuus ovat silti tärkeitä myös yhteiskunnallisille yrityksille, jotta toimintaa voidaan jatkuvasti kehittää.

Esimerkiksi Yhteiskunnallinen yritys -merkin vuosi sitten saanut Oulunkylän kuntoutussairaala käyttää voittonsa sataprosenttisesti oman toimintansa kehittämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voitot kohdennetaan henkilökuntaresursseihin, tilojen uudistamiseen ja parantamiseen, terveys- ja hyvinvointiteknologiaan sekä kuntoutuksen kehittämis- ja tutkimushankkeisiin (esim. kuvallinen etäkuntoutus ja älykuntosali). Toimintavuoden voitollisesta tuloksesta maksetaan osa tulospalkkiona henkilökunnalle, kun laatukriteerit täyttyvät. Henkilökunta on Oulunkylän kuntoutussairaalassa avainasemassa, ja osallistuu päätöksentekoon ja liiketoiminnan kehittämiseen. Lisäksi kuntoutussairaala työllistää vaikeasti työllistyviä henkilöitä, jolloin myös Yhteiskunnallinen yritys -merkin toissijaisia kriteerejä täyttyy. Kuntoutussairaalalla on käytössä sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Oulunkylän kuntoutussairaalan alkuperäinen tehtävä on sotiemme veteraanien hoito ja kuntoutus, jota toiminnasta on nyt enää noin neljännes. Suurin kuntoutujaryhmä ovat vaativaa monialaista kuntoutusta sairauden, vamman tai leikkauksen jälkeen tarvitsevat ikäihmiset. Säätiö tuottaa kuntoutuspalveluja myös kriisinhallintatehtävissä palvelleille sekä asevelvollisena palveluksessa vammautuneille henkilöille. Lisäksi monipuolisia kuntoutuspalveluja tarjotaan myös kotona asuville senioreille. Toiminnan uudistuessa on kehitetty myös aivan uudenlaisia kuntoutuspalveluja, jolloin asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen on saanut uusia muotoja ja menetelmiä. Asiakaslähtöisyys on Oulunkylän kuntoutussairaalan tärkeimpiä arvoja, joka elää arjessa.

Yhteiskunnalliset yritykset toimivat arvopohjaisesti ja ne kantavat yhteiskuntavastuunsa. Oulunkylän kuntoutussairaalalle arvot ja yhteiskuntavastuu ovat sen toiminnan ydintä, mikä muodostuu ensisijaisesti käyttäjäasiakkaiden eli ikäihmisten hyvästä kuntoutuksesta ja arvostamisesta. Kuntoutussairaala vastaa myös tilaaja-asiakkaan tarpeeseen luotettavana hoito- ja kuntoutuspalvelun tuottajana, ja tarjoaa laadukasta toimintaa läpinäkyvästi. Hyvä kuntoutustulos ja asiakaskokemus syntyvät työn laadusta, luotettavuudesta ja tiimityöskentelystä, jonka mahdollistavat lähiesimiesten valmentava johtaminen ja ylemmän johdon tuki. Sitoutunut, hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilökunta on yrityksen tärkein voimavara, josta halutaan pitää huolta. Oulunkylän kuntoutussairaala halutaan säilyttää edelleen vetovoimaisena työpaikkana, ja se on eräs vuoden 2019 kehittämishankkeista.

Ikääntyvien määrä vaatii uusia toimintamalleja

Tällä hetkellä puhutaan paljon ikäihmisten pitkäaikaisesta hoivasta. Painopistettä tulisi siirtää myös keskustelun osalta siihen, että erilaisten palvelujen ja vaikuttavien, tehokkaiden ja asiakaslähtöisten toimintatapojen avulla ihmiset voivat asua turvallisesti kotonaan toimintakykyisempinä ja terveempinä. Tehokkaat toimintakyvyn laskua ennaltaehkäisevät ja toimintakykyä edistävät kuntoutus- ja toimintatavat sekä kotiin vietävät palvelut ovat tärkeitä. Toisaalta myös akuutti hoito ja vaikuttava kuntoutus ovat tarpeen silloin, kun toimintakyky tilapäisesti laskee jonkin vamman tai sairauden vuoksi. Geriatriseen hoitoon ja kuntoutukseen erikoistuneet ammattilaiset ovat avainasemassa palvelujen kehittämisessä. Ikääntymisen ja iäkkään väestön aiheuttamaa haastetta ei ratkaista ilman uusia toimintamalleja, ja näiden rakentamisessa yhteiskunnalliset yritykset ovat avainasemassa. Ikä ei silloin ole pelkkä uhka yhteiskunnalle.

Uskomme, että yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamalli pystyy tuottamaan sellaista taloudellista ja ennen kaikkea inhimillistä lisäarvoa, jota julkiset palvelujen hankkijat ja yksityiset kansalaiset tällä hetkellä tarvitsevat. Yhteiskunnalliset yritykset tuottavat toimintakykyisiä vuosia sekä ennen kaikkea elämää vuosiin. Yhteiskunnalliset yritykset tekevät ja jakavat hyvää.

Tero Lausala
Toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto

Katja Ilvonen
Toimitusjohtaja, Oulunkylän kuntoutussairaala

Kommentoi