Onko aika kypsä järkevän kulutuksen joululle?

Lähes kolmannes suomalaisista aikoo käyttää tänä jouluna vähemmän rahaa kuin vuosi sitten. Tiedostavan kuluttamisen trendi vahvistuu.

Kaupan liiton selvitysten mukaan vähittäiskaupan kokonaisliikevaihto oli viime vuoden joulukuussa 26 prosenttia suurempi kuin kuukausittainen keskiarvo koko vuonna. Joulusesongin tuoma arvonlisäverollisen myynnin lisäys oli noin 890 miljoonaa euroa, eli jokainen vähintään 15-vuotias käytti joulukuussa ostoksiinsa 190 euroa.

Nordean toissa viikolla julkaiseman joulukyselyn mukaan suomalaiset aikovat käyttää jouluun selvästi enemmän rahaa kuin viime vuonna. Tutkimuksen tekijät kiinnittivät kuitenkin huomiota siihen, että aineettomat lahjat ovat nyt suosittuja.

Suomalaisen Työn Liiton Taloustutkimuksella teettämä tuore kyselytutkimus osoittaa Nordean julkaisemista tuloksista poiketen, että joulun ajan kulutuksen vähentämiseen pyrkivä suuntaus näyttää vain vahvistuvan suomalaisten kuluttajien keskuudessa.

Tutkimuksen mukaan 30 prosenttia suomalaisista aikoo käyttää tänä jouluna vähemmän rahaa kuin vuosi sitten. Viime vuonna näin vastanneiden osuus oli 27 prosenttia. Enemmistö vastanneista arvioi käyttävänsä jouluun yhtä paljon rahaa kuin edellisvuonna, mutta näin ajattelevien osuus putosi vuodessa 62 prosenttista 57 prosenttiin. Niiden, jotka arvioivat käyttävänsä jouluun enemmän rahaa kuin viime vuonna, pysyi 6 prosentissa.

Tiedostavan kuluttamisen trendi näyttää siis vähitellen vaikuttavan yhä enemmän myös vuoden suurimpaan kulutusjuhlaan.

Tiedostavassa kuluttamisessa ei ole kysymys vain kulutuksen vähentämisestä tai tarpeettoman kulutuksen karsimisesta vaan myös kulutusvalintojen kohdentamisesta. Kotimaisten tuotteiden valitseminen on ympäristön, työllisyyden ja kansantalouden kannalta perusteltua.

Arvoista ja asenteista kysyttäessä suomalaiset sanovat olevansa joulun aikaan järkeviä kuluttajia, joita ohjaavat käytännöllisyys, harkitsevaisuus, hintatietoisuus, suunnitelmallisuus ja laatutietoisuus. Näitä järkiperäisiä arvoja korostavien kuluttajien määrä on viime vuosina selvästi kasvanut. Tunnepohjaiset arvot ja asenteet – kuten spontaanius ja ylellisyys – jäivät vähille maininnoille, vaikka joulu on monille tunnepitoinen juhla.

Kulutustottumusten muutokset pohjaavat ympäröivän maailman muutoksiin ja siihen, miten muutokset vaikuttavat omiin arvoihin. Yltäkylläisyyden ja tavarapaljouden maailmassa vastuullisuus, ekologisuus ja omien kulutusvalintojen ilmastovaikutukset herättävät kiinnostusta ja keskustelua. Jopa 47 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että päävastuu kuluttamisen vastuullisuudesta kuuluu kuluttajalle itselleen. Kuluttajat haluavat arvomaailmansa näkyvän myös heidän kulutusvalinnoissaan.

Yli puolet suomalaisista pitää kotimaisen tuotteen valintaa vastuullisena tekona. Sitä se usein onkin, monin eri tavoin: kotimaisen tuotteen hiilijalanjälki on yleensä pienempi kuin tuontituotteiden, kotimainen tuotanto työllistää Suomessa ja luo verotuloja. Ostamalla kotimaista tuetaan myös suomalaista yrittäjyyttä. Kotimaisen tuotteen tunnistaa helposti Avainlippu-merkistä.

Mikäli jokainen suomalainen kohdentaisi kulutustaan entistä enemmän Suomeen ja ostaisi kymmenellä eurolla kuukaudessa nykyistä enemmän kotimaassa valmistettuja tuotteita tai palveluita, vuodessa maahan syntyisi noin 10000 uutta työpaikkaa.

Kotimaisen tuotteen hinnasta palautuu monta kymmentä prosenttia takaisin julkiselle sektorille. Näillä varoilla katamme hyvinvointimme kustannuksia.

Kotimaisuuden suosiminen näyttäisi olevan nousussa myös joulukulutuksessa. Viime vuonna 33 prosenttia suomalaisista arvioi, että heidän jouluhankinnoistaan yli puolet on kotimaisia. Tänä vuonna vastaava prosenttiluku on noussut 37 prosenttiin. Vastuulliset valinnat ja kotimaisten tuotteiden suosiminen kertovat harkitsevasta ja käytännöllisestä joulukuluttamisesta.

Kuluttajia kiinnostaa kotimaisuuden ohella myös paikallisuus. Voidaan puhua heimoutumisesta: kaivataan omien juurien tunnistamista ja tunnustamista, kuulumista johonkin.

Järkevä kuluttaminen on joulunakin tervetullut ilmiö. Nyt on hyvä aika pysähtyä miettimään, vastaavatko jouluostokset omaa arvomaailmaa ja millaiset vaikutukset hankinnoilla on tulevaisuuteemme.

Kirjoitus on julkaistu myös HS:n vieraskynä-palstalla 14.12.2018