Näin Suomi sairasti 2017 – pisimpiä sairauspoissaoloja onnistuttu vähentämään

Palvelu-Avainlippua kantavan Terveystalon potilastietojen perusteella* pelkästään tuki- ja liikuntaelinsairauksista sekä mielenterveysongelmista koitui viime vuonna työnantajille yli 1,2 miljardin euron kustannukset. Suhteutettuna koko Suomen työvoimaan tämä tarkoittaa lähes 4 miljardin vuotuisia sairauspoissaolokustannuksia työnantajille. Vuoteen 2016 verrattuna pitkiä, muun muassa mielenterveysongelmista ja polvi- ja olkapäävaivoista johtuvia, sairauspoissaoloja on onnistuttu lyhentämään.

Vuonna 2017 Terveystalossa käytiin lääkärin vastaanotolla noin 3,3 miljoonaa kertaa. Yleisimpiä syitä hakeutua sairauden takia vastaanotolle olivat flunssa ja muut hengitystieinfektiot, jotka eivät kuitenkaan aiheuta pitkittynyttä poissaoloa töistä. Pisimpien sairauspoissaolojen ja suurimpien kustannusten aiheuttajien kärjessä olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (lähes 2 462 000 sairauspoissaolopäivää) sekä mielenterveysongelmat (lähes 1 034 000 sairauspoissaolopäivää).*

Kun yhden sairauspoissaolopäivän laskennallinen hinta on noin 350 euroa, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat maksoivat vuonna 2017 Terveystalossa asioineiden potilaiden työnantajille yli 1,2 miljardia euroa.

– Esimerkiksi selkävaivojen yleisyyttä selittävät lisääntynyt liikkumaton elämäntapa sekä yksipuoliset työasennot, jotka kuormittavat selkää väärällä tavalla. Ne ovat tyypillisiä sekä toimistotyöntekijöille että erittäin fyysistä työtä tekeville, toteaa Terveystalon johtava työfysioterapeutti Anna Gustafsson.

– Mielenterveysongelmia esiintyy nykyään paljon, ja turvallisuuden tunteen puute sekä parisuhteen ja työelämän kriisit voivat osaltaan vaikuttaa niiden yleisyyteen. Esimerkiksi lyhyiden työsuhteiden yleistyminen, syrjäytyminen ja taloudelliset vaikeudet voivat vaikuttaa tilanteeseen, kertoo työterveyshuollon erikoislääkäri ja palvelujohtaja Unto Palonen Terveystalosta.

Sairauspoissaolot lyhenivät merkittävästi

Sekä mielenterveysongelmat että selkävaivat aiheuttavat tyypillisesti pitkiä poissaoloja. Hoidon ja kuntoutuksen onnistumisen kannalta ennuste on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus tai sen riski tunnistetaan.

Esimerkiksi polvi- ja olkapäävaivoista johtuvia sairauspoissaoloja on onnistuttu vähentämään merkittävästi muun muassa tehostamalla ja yhtenäistämällä tapaturma- ja leikkauspotilaiden hoitoketjua. Vuoteen 2016 verrattuna polvivaivoista johtuvat sairauspoissaolot ovat vähentyneet lähes viidellä prosentilla, kun keskimääräinen sairauspoissaolon kesto on lyhentynyt 19,4 päivästä 18,4 päivään. Tämä vastaa yli 5 miljoonan euron säästöä ja lähes 60 henkilötyövuotta. Koko Suomen työväestöön suhteutettuna säästöä syntyisi 17 miljoonaa euroa ja 197 henkilötyövuotta.

Mielenterveysongelmiin liittyvien sairauspoissaolojen keskimääräinen pituus saatiin vuonna 2017 lyhenemään 16,4 päivästä 16,0 päivään. Tämä tarkoittaa, että sairauspoissaolot vähenivät lähes 2 prosenttia, joka vastaa lähes 7 miljoonaa euroa ja lähes 80 henkilötyövuotta. Koko Suomen työväestöön suhteutettuna tämä olisi lähes 23 miljoonaa euroa ja yli 260 henkilötyövuotta. Mielenterveysongelmissa tuloksia on saatu varhaisen tunnistamisen sekä aktiivisen, moniammatillisen työskentelyn kautta.

Työterveyden vaikuttavuuden kannalta avainasemassa on riskiryhmien varhainen tunnistaminen, ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tehokas kohdentaminen, moniammatillinen työskentely sekä varhaisen tuen malli.

Palonen korostaa, että työikäisten terveydestä huolehtimisella on yhteiskunnallisesti iso merkitys, sillä työssäkäyviä tarvitaan rahoittamaan muiden väestöryhmien tarvitsemat julkiset palvelut. Tehokkaimmin terveysongelmia ehkäistään työterveyden, työnantajan ja työntekijän yhteispelillä. Matalan kynnyksen apu auttaa ennaltaehkäisyssä.

*) Tiedot perustuvat Terveystalossa vuonna 2017 asioineen noin 1,2 miljoonan suomalaisen tietoihin. Terveystalon potilastietorekisteri on Suomen suurin yhtenäinen potilastietojärjestelmä, jossa on koottuna tietoa yli 3,6 miljoonan suomalaisen terveydestä. Terveystalo vastaa kaikista Suomen työikäisistä noin 30 prosentin työterveyshuollosta.

 

Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu julkinen osakeyhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus. Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yritys- ja yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille. Valtakunnallinen verkosto kattaa 180 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Toimipaikkaverkostoa täydentävät ympäri vuorokauden saatavilla olevat digitaaliset palvelut.

Vuonna 2017 Terveystalossa asioi 1,2 miljoonaa yksittäistä asiakasta. Lääkärikäyntejä tehtiin noin 3,3 miljoonaa. Terveystalossa työskentelee lähes 9 000 terveydenhuollon ammattilaista, joista noin puolet toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina. Terveystalon palveluilla on Avainlippu-tunnus ja yhtiö on Suomalaisen Työn Liiton jäsen. www.terveystalo.com